Ero sivun ”Konnotaatio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 9:
[[Kiertoilmaus|Kiertoilmaukset]] eli eufemismit nousevat negatiivisista konnotaatioista ja sosiaalisista [[tabu]]ista. Tällöin kiertoilmauksella haetaan positiivisia tai ainakin loukkaamattomia konnotaatioita: kuolemisen sijasta voidaan puhua ''pois nukkumisesta'' ja [[alkoholismi]]n sijasta ''henkilökohtaisesta ongelmasta''. Myös [[neutraali näkökulma]] edellyttää voimakkaiden konnotaatioiden välttämistä. Esimerkiksi [[Naistutkimus|naistutkimuksessa]] on selvitetty konnotaatioihin kätkeytyvää piiloviestintää.
Myös [[poliittinen korrektius]] on negatiivisten konnotaatioiden välttämisen politiikkaa. Sanat kuten ''[[neekeri]]'', ''[[kuurous|kuuro]]'', ''[[vammaisuus|rampa]]'' katsotaan [[Syrjintä|syrjiviksi]] ja loukkaaviksi nimen omaan siksi, että niihin nähdään liittyvän negatiivisia konnotaatioita. Ongelmasta katsotaan selvittävän erilaisilla sanojen vaihtamisilla: esimerkiksi sana ''rampa'' on suunnitelmallisesti vanhennettu korvaamalla se sanalla ''liikuntarajoitteinen''. Tällaisilla [[Sosiaalinen konstruktionismi|konstruktivistisilla]] ratkaisuilla on kuitenkin omat riskinsä, ja ne ovat usein joutuneet pilkan kohteiksi. Näin on käynyt etenkin johdostyypin ''-rajoitteinen'' suhteen: ''kalju'' → ''hiusrajoitteinen'', ''myöhästyväinen'' → ''täsmällisyysrajoitteinen'', jne. Niin kauan kuin syrjivät asenteet ja rakenteet ovat läsnä sosiaalisessa todellisuudessa ja arjen käytänteissä, "uuskieliset" ilmaisut varautuvat ennen pitkää entisillä konnotaatioilla.<ref>Semanttisista konnotaatioista ks. esim. Löbner (2002: 35-36).</ref>
== Konnotaatio ja semiologia/semiotiikka ==
| |||