'''Kustavilaisuudella''' tai '''kustavilaisella tyylillä''' ({{k-sv|Gustavianskgustaviansk stil}}) tarkoitetaan [[Ruotsi|ruotsalaista]] [[uusklassismi]]a, joka vaikutti [[kuningas]] [[Kustaa III]]:n (hallitsi [[1771]]-–[[1792]]) ja hänen poikansa [[Kustaa IV Aadolf]]in (hallitsi [[1796]]-–[[1809]]) hallintokausilla. Kustavilainen tyyli, joka on nimetty kuningas [[Kustaa III]]:n mukaan, voidaan karkeasti jakaa kolmeen vaiheeseen: varhaiskustavilaiseen, kustavilaiseen ja myöhäiskustavilaiseen tyyliin. Tyylillä tarkoitetaan erityisesti [[arkkitehtuuri]]tyyliä, mutta myös [[sisustus]]tyyliä.
'''Varhaiskustavilainen arkkitehtuurityyli''' ([[1760-luku]] - –[[1785]]) alkoi sen jälkeen kun, [[1740-luku|1740-]] ja [[1750-luku|1750-luvuilla]], ruotsalaiset [[arkkitehti|arkkitehdit]] matkoillaan [[Ranska]]an ja [[Italia]]an, saivat vaikutteita eurooppalaisesta [[uusklassismi]]sta. Keskeinen varhaiskustavilaisuuden vaikuttaja oli ruotsalainen arkkitehti ja yli-intendentti [[Carl Fredrik Adelcrantz]]. Adelcrantzin suunnittelema [[Vaasan hovioikeus|Vaasan hovioikeudentalo]] ([[1786]]), nykyinen [[Mustasaaren kirkko]], on huomattavin varhaiskustavilaisuuden edustaja [[Suomi|Suomessa]].
'''Kustavilainen arkkitehtuurityyli''' ([[1785]]-1785–[[1795]]) alkoi kuningas [[Kustaa III]]:n [[1783]]-84–1784 tekemän [[Italia]]n-matkan jälkeen. Tyyliä kuvaa ankaran yksinkertainen klassinen arkkitehtuurityyli. Kustavilaisen tyylin tärkein vaikuttaja on [[Louis Jean Desprez]], jonka [[Kustaa III]] tapasi matkallaan [[Rooma]]ssa ja palkkasi hoviarkkitehdikseen. [[Louis Jean Desprez]]in suunnittelelma [[Hämeenlinnan kirkko]] ([[1798]]) on kustavilaisuuden tyylipuhtaimpia edustajia [[Suomi|Suomessa]].
'''Myöhäiskustavilainen arkkitehtuurityyli''' ([[1795]]-1795–[[1816]]) alkoi kuningas [[Kustaa III]]:n kuoleman jälkeen ja vaikutti erityisesti [[Kustaa IV Aadolf]]in valtakaudella [[1796]]-[[1809]]1796–1809. Myöhäiskustavilaisuudessa tyyli muuttui vieläkin pelkistetymmäksi ja sitä kuvaa varsinkin julkisivujen selkeys ja koruttomuus. Suunnittelussa otettiin huomioon käytännöllisyys, hyödyllisyys ja taloudellinen järkevyys. Interiöörit saattoivat sen sijaan olla koristellumpia. [[Carl Christoffer Gjörwell (nuorempi)|Carl Christoffer Gjörwellin]] suunnittelema [[Akatemiatalo|Turun Akatemiatalo]] ([[1817]]) on huomattavimpia esimerkkejä myöhäiskustavilaisuudesta [[Suomi|Suomessa]]. Sen julkisivussa ei ole pylväikköjä eikä [[Ornamentti|ornamentteja]], vaan pelkkä [[päätykolmio]].
