Ero sivun ”Kai Donner” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Tieteellinen ura: kutsumanimi |
→Tieteellinen ura: äitikin kansallisbiografiassa |
||
Rivi 3:
==Tieteellinen ura==
Kai Donnerin isä [[Otto Donner (kielitieteilijä)|Otto Donner]] oli senaattori ja Suomen ensimmäinen [[sanskriitti|sanskriitin]] ja [[Vertaileva kielentutkimus|vertailevan kielentutkimuksen]] professori, joka vuonna 1883 oli perustanut [[Suomalais-Ugrilainen Seura|Suomalais-Ugrilaisen Seuran]]. Hänen äitinsä oli Wilhelmine Sofia Charlotta (Minette) Munck, joka kuului [[Munck af Fulkila]] -sukuun.<ref name="KB" /><ref>{{Kansallisbiografia|id=3179|nimi=Donner, Otto (1835 - 1909)|tekijä=Maija Väisänen|ajankohta=30.11.2001 (päivitetty 11.9.2008)}}</ref><ref>{{Kansallisbiografia|id=8546|nimi=Donner, Minette}}</ref>
Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1906 Kai Donner meni isänsä jalanjälkiä seuraten opiskelemaan kielitiedettä ja itämaiden tutkimusta Helsingin [[Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto|Aleksanterin yliopistoon]] ja siirtyi opiskelemaan suomalais-ugrilaisia kieliä [[Budapestin yliopisto]]on vuonna 1908 ja [[sosiologia]]a [[Cambridgen yliopisto]]on vuonna 1911. Vuosina 1909–1918 hänellä oli virka yliopiston kirjaston amanuenssina. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi samana vuonna ja lähti kaksi vuotta kestäneelle kenttätyötutkimusmatkalle ankariin olosuhteisiin [[Siperia]]an suomensukuisten kansojen, lähinnä [[Samojedit|samojedien]] pariin. Valmistuttuaan maisteriksi 1914 hän lähti heti toiselle matkalle, jonka [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] syttyminen pian katkaisi. Suomen suvun alkuperästä kiinnostunut Donner keräsi tietoa [[Selkupin kieli|selkupin]], [[Kamassin kieli|kamassin]] ja [[Ketin kieli|ketin kielistä]]. Hän julkaisi tutkimusmatkoistaan myöhemmin muistelmateokset ''Siperian samojedien keskuudessa 1911–1913 ja 1914'' (1915) sekä ''Siperia: elämä ja entisyys'' (1933).<ref name="KB" />
|