Ero sivun ”Kai Donner” versioiden välillä

'''Karl Reinhold Donner''' eli '''Kai Donner''' ([[1. huhtikuuta]] [[1888]] [[Helsinki]] – [[12. helmikuuta]] [[1935]] Helsinki<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Donner, Kai (1888 - 1935)|id=5410|tekijä=René Gothóni|ajankohta=4.5.2001 (päivitetty 7.2.2008)}}</ref>) oli suomalainen [[Suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisiin kieliin]] erikoistunut [[Kielitiede|kielitieteilijä]] ja [[Antropologia|antropologi]] sekä itsenäisyys- ja oikeistoaktivisti. Hän kuului [[Donner|Donner-sukuun]].

Kai Donnerin isä [[Otto Donner (kielitieteilijä)|Otto Donner]] oli senaattori ja Suomen ensimmäinen [[sanskriitti|sanskriitin]] ja [[Vertaileva kielentutkimus|vertailevan kielentutkimuksen]] professori, joka vuonna [[1883]] oli perustanut [[Suomalais-Ugrilainen Seura|Suomalais-Ugrilaisen Seuran]]. Hänen äitinsä puolestaan oli Wilhelmine Sofia Charlotta Munck.<ref name="KB" /><ref>{{Kansallisbiografia|id=3179|nimi=Donner, Otto (1835 - 1909)|tekijä=Maija Väisänen|ajankohta=30.11.2001 (päivitetty 11.9.2008)}}</ref>

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1906 Kai Donner meni isänsä jalanjälkiä seuraten opiskelemaan kielitiedettä ja itämaiden tutkimusta Helsingin [[Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto|Aleksanterin yliopistoon]] ja siirtyi opiskelemaan suomalais-ugrilaisia kieliä [[Budapestin yliopisto]]on vuonna 1908 ja sosiologiaa[[sosiologia]]a [[Cambridgen yliopisto]]on vuonna 1911. Vuosina 1909–1918 hänellä oli virka yliopiston kirjaston amanuenssina. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi samana vuonna ja lähti kaksi vuotta kestäneelle kenttätyötutkimusmatkalle ankariin olosuhteisiin [[Siperia]]an suomensukuisten kansojen, lähinnä [[Samojedit|samojedien]] pariin. Valmistuttuaan maisteriksi 1914 hän lähti heti toiselle matkalle, jonka [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] syttyminen pian katkaisi. Suomen suvun alkuperästä kiinnostunut Donner keräsi tietoa [[Selkupin kieli|selkupin]], [[Kamassin kieli|kamassin]] ja [[Ketin kieli|ketin kielistä]]. Hän julkaisi tutkimusmatkoistaan myöhemmin muistelmateokset ''Siperian samojedien keskuudessa 1911–1913 ja 1914'' (1915) sekä ''Siperia: elämä ja etnisyys'' (1933).<ref name="KB" />

Donner valmistui lisensiaatiksi 1921 ja väitteli tohtoriksi 1923, mutta väitöskirjaa ja paria tutkimusta lukuunottamatta hänen tieteellinen toimintansa jäi poliittisen aktivismin vuoksi melko vähäiseksi. Hänestä tuli yliopiston[[Helsingin yliopisto]]n uralilaisen kielitietenkielitieteen dosentti 1924 ja [[fonetiikka|fonetiikan]] vt. ylimääräinen professori hieman ennen kuolemaansa 1934.<ref name="KB" />

TM [[Olavi Louheranta]] väitteli joulukuussa [[2006]] [[Helsingin yliopisto]]ssayliopistossa aiheesta ”Siperiaa''Siperiaa sanoiksi – uralilaisuutta teoiksi. Kai Donner poliittisena organisaattorina sekä tiedemiehenä antropologian näkökulmasta”näkökulmasta''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-3529-3 | Nimeke =Siperiaa sanoiksi - uralilaisuutta teoiksi : Kai Donner poliittisena organisaattorina sekä tiedemiehenä antropologian näkökulmasta | Tekijä =Louheranta, Olavi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Helsingin yliopisto | Viitattu = 1.11.2010 | Kieli = }}</ref>