Ero sivun ”Kai Donner” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisää |
Sitten vähän lisää tästä "pimeämmästä puolesta". |
||
Rivi 10:
==Aktivismi==
Maailmansodan estettyä tieteellisen kenttätyön Donner omistautui Suomen itsenäisyysliikkeen tukemiselle ja 1916 hänestä tuli [[Jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] taustavoimana toimineen Aktiivisen komitean (AK) sihteeri. Vuodet 1916–1917 Donner toimi maanpaossa [[Tukholma]]ssa itsenäisyysliikkeen ulkomaanvaltuuskunnan johtavana hahmona ja AK:n yhdysmiehenä. Taitavana konspiratöörinä hän kirjoitti tällöin päiväkirjansakin kamassiksi. 1917–1918 hän oli Tukholmassa sotilasasiamiehenä ja 1918–1919 Suomen ja [[Neuvosto-Venäjä]]n välisen rajan komendanttina sekä keskeisenä henkilönä [[suojeluskunta]]järjestössä.<ref name="KB" /> Vuonna 1919 Donner oli keskeinen puuhamies kenraali [[Gustaf Mannerheim]]in ja aktivistien yhteisessä suunnitelmassa hyökätä [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]], mikä ei kuitenkaan toteutunut.<ref>Siltala 1985, s. 104.</ref> Suuresti ihailemastaan Mannerheimista hän kirjoitti vuonna 1934 kirjan ''Sotamarsalkka, vapaaherra Mannerheim''. Vuosina 1920–1922 Donner oli aktivistien [[Suunta (lehti)|Suunta]]-lehden päätoimittaja.<ref name="KB" /> Ruotsinkielienä Donner riitaantui 1920-luvulla toisen merkittävän aktivistijohtajan, [[Elmo Kaila]]n kanssa, joka ryhtyi kiihkeäksi [[Aitosuomalaisuus|aitosuomalaisuuden]] kannattajaksi.
Donner oli myös [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] tärkeimpiä taustavaikuttajia, ja oli jo vuoden 1929 lopulla ohjailemassa liikettä. Kesällä 1930 hän oli merkittävin liikkeen taustalla vaikuttaneista aktivistijohtajista. Hänen keskeinen tavoitteensa oli ulkopoliittinen aktivismi, ts. hyökkäys itään; sisäpoliittinen muutos oli lähinnä tämän toteuttamiseen tarvittava väline. Liikkeen jyrkän siiven harmaana eminenssinä Donner yritti saada sille kokenutta ja järjestäytynyttä johtoa [[Vihtori Kosola]]n kaltaisten talonpoikien sijaan voiton varmistamiseksi, kuitenkin huonolla menestyksellä. Donner itse liittyi Lapuan liikkeen valtuuskuntaan kesäkuussa 1930. Suhteet Mannerheimiin ja rahamaailmaan tekivät Donnerista vaikutusvaltaisen, mutta ongelmaksi muodostui hänen taipumuksensa salamyhkäiseen juonitteluun.<ref>Siltala 1985, s. 58–61, 100, 103–107, 111.</ref>
Donner oli presidentin valitsijamiehenä [[Suomen presidentinvaali 1931|vuoden 1931 vaalissa]].<ref name="KB" />
Rivi 32:
==Lähteet==
*{{Kansallisbiografia|nimi=Donner, Kai (1888 - 1935)|id=5410|tekijä=René Gothóni|ajankohta=4.5.2001 (päivitetty 7.2.2008)}}
*Juha Siltala: ''Lapuan liike ja kyyditykset 1930''. Otava, Helsinki 1985.
===Viitteet===
| |||