Ero sivun ”Kai Donner” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p muutettu YLE Areenan äänikirjat - linkkiä |
Laajennetaan aluksi Kansallisbiografian artikkelin pohjalta. |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Donner kai.jpg|thumb|150px|Kai Donner]]
'''Karl Reinhold Donner''' eli '''Kai Donner''' ([[1. huhtikuuta]] [[1888]] [[Helsinki]] – [[12. helmikuuta]] [[1935]] Helsinki<ref name="KB">
==Tieteellinen ura==
Kai Donnerin isä [[Otto Donner (kielitieteilijä)|Otto Donner]] (1835–1909) oli senaattori ja Suomen ensimmäinen [[sanskrit]]in ja vertailevan kielentutkimuksen professori, joka vuonna [[1883]] oli perustanut [[Suomalais-Ugrilainen Seura|Suomalais-Ugrilaisen Seuran]]. Kai Donnerin poikia ovat Helsingin yliopiston eläintieteen priofessori [[Kai Otto Donner]], Helsingin yliopiston geologian professori [[Joakim Donner]] ja kirjailija [[Jörn Donner]], joka 2000-luvulla on alkanut tuoda esiin isänsä tieteellistä elämäntyötä.▼
Kai Donnerin isä [[Otto Donner (kielitieteilijä)|Otto Donner]] oli senaattori ja Suomen ensimmäinen [[sanskriitti|sanskriitin]] ja vertailevan kielentutkimuksen professori, joka vuonna [[1883]] oli perustanut [[Suomalais-Ugrilainen Seura|Suomalais-Ugrilaisen Seuran]].
Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1906 Kai Donner meni isänsä jalanjälkiä seuraten opiskelemaan kielitiedettä ja itämaiden tutkimusta Helsingin [[Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto|Aleksanterin yliopistoon]] ja siirtyi opiskelemaan suomalais-ugrilaisia kieliä [[Budapestin yliopisto]]on vuonna 1908 ja sosiologiaa [[Cambridgen yliopisto]]on vuonna 1911. Vuosina 1909–1918 hänellä oli virka yliopiston kirjaston amanuenssina. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi samana vuonna ja lähti kaksi vuotta kestäneelle kenttätyötutkimusmatkalle ankariin olosuhteisiin [[Siperia]]an suomensukuisten kansojen, lähinnä [[Samojedit|samojedien]] pariin. Valmistuttuaan maisteriksi 1914 hän lähti heti toiselle matkalle, jonka [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] syttyminen pian katkaisi. Suomen suvun alkuperästä kiinnostunut Donner keräsi tietoa [[Selkupin kieli|selkupin]], [[Kamassin kieli|kamassin]] ja [[Ketin kieli|ketin kielistä]]. Hän julkaisi tutkimusmatkoistaan myöhemmin muistelmateokset ''Siperian samojedien keskuudessa 1911–1913 ja 1914'' (1915) sekä ''Siperia: elämä ja etnisyys'' (1933).<ref name="KB" />
Donner valmistui lisensiaatiksi 1921 ja väitteli tohtoriksi 1923, mutta väitöskirjaa ja paria tutkimusta lukuunottamatta hänen tieteellinen toimintansa jäi poliittisen aktivismin vuoksi melko vähäiseksi. Hänestä tuli yliopiston uralilaisen kielitieten dosentti 1924 ja [[fonetiikka|fonetiikan]] vt. ylimääräinen professori hieman ennen kuolemaansa 1934.<ref name="KB" />
==Aktivismi==
Maailmansodan estettyä tieteellisen kenttätyön Donner omistautui Suomen itsenäisyysliikkeen tukemiselle ja 1916 hänestä tuli [[Jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] taustavoimana toimineen Aktiivisen komitean (AK) sihteeri. Vuodet 1916–1917 Donner toimi maanpaossa [[Tukholma]]ssa itsenäisyysliikkeen ulkomaanvaltuuskunnan johtavana hahmona ja AK:n yhdysmiehenä. Taitavana konspiratöörinä hän kirjoitti tällöin päiväkirjansakin kamassiksi. 1917–1918 hän oli Tukholmassa sotilasasiamiehenä ja 1918–1919 Suomen ja [[Neuvosto-Venäjä]]n välisen rajan komendanttina sekä keskeisenä henkilönä [[suojeluskunta]]järjestössä.<ref name="KB" />
Vuosina 1920–1922 Donner oli aktivistien [[Suunta (lehti)|Suunta]]-lehden päätoimittaja. Suuresti ihailemastaan marsalkka [[Gustaf Mannerheim]]ista hän kirjoitti vuonna 1934 kirjan ''Sotamarsalkka, vapaaherra Mannerheim''.
==Suku==
▲
==Donner-tutkimus==
TM [[Olavi Louheranta]] väitteli joulukuussa [[2006]] [[Helsingin yliopisto]]ssa aiheesta ”Siperiaa sanoiksi – uralilaisuutta teoiksi. Kai Donner poliittisena organisaattorina sekä tiedemiehenä antropologian näkökulmasta”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-3529-3 | Nimeke =Siperiaa sanoiksi - uralilaisuutta teoiksi : Kai Donner poliittisena organisaattorina sekä tiedemiehenä antropologian näkökulmasta | Tekijä =Louheranta, Olavi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Helsingin yliopisto | Viitattu = 1.11.2010 | Kieli = }}</ref>
==Lähteet==
*{{Kansallisbiografia|nimi=Donner, Kai (1888 - 1935)|id=5410|tekijä=René Gothóni|ajankohta=4.5.2001 (päivitetty 7.2.2008)}}
===Viitteet===
{{Viitteet}}
==Aiheesta muualla==
*{{Verkkoviite | Osoite = http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/sosio/vk/louheranta/ | Nimeke =Siperiaa sanoiksi - uralilaisuutta teoiksi. Kai Donner poliittisena organisaattorina sekä tiedemiehenä antropologian näkökulmasta | Tekijä =Louheranta, Olavi | Tiedostomuoto = | Selite =Väitöskirja | Julkaisu = | Ajankohta =2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Helsingin yliopisto | Viitattu = 1.11.2010 | Kieli = }}
*{{Lehtiviite | Tekijä = Louheranta, Olavi | Otsikko =Kai Donner - kenttätyön uranuurtaja | Julkaisu =Suomen antropologi | Ajankohta =1996 | Vuosikerta =21 | Numero =3 | Sivut = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomen antropologinen seura | Selite=Abstract: Kai Donner : a pioneer of fieldwork | Tunniste= | www =http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-530767 | www-teksti =Artikkelin verkkoversio Elektra-tietokannasssa (rajattu käyttöoikeus) | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.11.2010 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}
* [http://areena.yle.fi/info/187 YLE Areenan äänikirjat: Kai Donner: Siperian samojedien keskuudessa. Lukijana Esko Salervo. ]
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=&a=9848 YLE Elävä arkisto: Samojedien tutkija ja itsenäisyysmies Kai Donner]
{{DEFAULTSORT:Donner, Kai}}
| |||