Ero sivun ”Lössi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Mineraly.sk - spras.jpg|thumb|200px|Lössikerrostuma [[Slovakia]]ssa]]
[[Tiedosto:LoessVicksburg.jpg|thumb|200px|Lössi]]
'''Lössi''' (saksaksi ''Löss, Lösch,'' löysä) on hienojakoista, pölymäistä maata, jota [[tuuli|tuulet]] kuljettavat. Niinpä lössiä sanotaan joskus myös pölymaaksi<ref>Sauramo 1928, s 77</ref>. Lössi koostuu esimerkiksi [[kvartsi]]sta, [[maasälpä|maasälvästä]] ja [[kiille|kiilteestä]] sekä muista [[mineraali|mineraaleista]]. Tuulen mukana kulkee savea, hiesua ja hienoa hietaa kymmeniä-satoja kilometrejä<ref name="Koivisto_2004">Marjatta Koivisto, Jääkaudet, WSOY 2004, s 106</ref>.
Lössi on enimmäkseen [[siltti|silttiä]], mutta myös savea ja hiekkaakin on mukana. [[Maalaji|Raekoko]] on useimmiten [[hieno hieta|hienoa hietaa]] ja yleensä luokkaa 0.01-0.06 mm. Tämä vastaa kansainvälisessä [[Maalaji#ISO-luokitus|ISO-luokituksessa]] [[karkea siltti|karkeaa silttiä]]. Lössirakeet ovat yleensä teräväsärmäisiä. Lössi on usein kalkkipitoista jossa tapauksessa siinä
on runsaasti kalsiumkarbonaattia<ref>Sauramo 1928, s 77</ref>. Lössissä saattaa olla myös kalkkitiivistymiä. Lössi on huokoista ja helposti kuluvaa.
Lössikerrostumat ovat tyypillisiä eolisia, tuulten kuljettamia kerrostumia. Ne ovat hyvin [[eroosio]]herkkiä. Lössi syntyy [[jäätikkö|jäätikön]] jauhaessa alla olevaa [[kallio]]ta. [[jääkausi|Jääkaudella]] oli laajoja lössiaroja.
Rivi 41:
*"Rutter&Velichko 1997" ''Quaternary of northern eurasia: Late pleistocene and holocene landscapes'', stratigraphy and environments, Nat W. Rutter, editor-in-chief, Guest editors A. A. Velichko et al, Vols 41/42 July/August 1997, ''ISSN 1040-6182''
*''Desolate Landscapes'', John F. Hoffecker, 2002, ''ISBN 0-8135-2992-1''
*''Jääkaudesta nykyaikaan'', Matti Sauramo, WSOY 1928
| |||