Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa, 7 vuotta sitten
Salama työskenteli aluksi [[sähköasentaja]]na kuten isänsä, sittemmin jonkin aikaa myös maatyömiehenä ennen ryhtymistään vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1961. Hänen [[esikoisteos|esikoisteoksensa]] oli ''Se tavallinen tarina'' (1961).
 
Neljäs teos ''[[Juhannustanssit]]'' ilmestyi 1964 ja [[romaani]]n vuoksi Salamaa syytettiin [[jumalanpilkka|jumalanpilkasta]]. Hänen kriitikkonsa suivaantuivat erityisesti kirjassa pidetystä ”pilasaarnasta”. Mutta hän sai myös puolustajia, ja hänen tuomitsemistaan vastaan järjestettiin mielenosoitus. Mielenosoittajat kysyivät kylteissään muun muassa: ”Eikö elämästä saa kirjoittaa?”. Salama tuomittiin Helsingin hovioikeudessa 1966 kolmeksi kuukaudeksivuodeksi [[vankeus|ehdolliseen vankeuteen]], mutta [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[Urho Kekkonen]] [[armahdus|armahti]] hänet vuonna 1968. Lisäksi kustantaja [[Kari Reenpää]] sai 2 000 markan sakot ajattelemattomuudesta tehdystä jumalanpilkasta. Kustannusyhtiö [[Otava]] joutui maksamaan valtiolle 46 000 markkaa. Romaanin kiistanalaiset kohdat – sivut 139–142 – määrättiin sensuroitavaksi. Teoksen uusintapainokset ilmestyivät sensuroituina vuoteen 1990 asti.
 
Myös vuonna 1972 ilmestynyt [[romaani]] ''Siinä näkijä, missä tekijä'' herätti vapaamielisyydellään hieman kohua, mutta ennen kaikkea vasemmistossa siihen suhtauduttiin nuivasti, sillä se kuvasi työläiset valossa, joka ei sopinut sen aikaiseen ihannekuvaan. Teoksesta näkyy Salaman pyrkimys nähdä erilaisten ideologioiden tuolle puolen: ”Jos ihmisellä on koti, uskonto, isänmaa, puolue, mitä kaikkea ihanuutta sillä nyt onkaan niin ei niitten yli eikä läpi, semmoisten linnoitusten, niin ei näe muuta todellisuutta kuin sen mitä ympärillä on, oli se sitten hyvä tai huono, yleensä kohtuullinen.”<ref>http://tv1.yle.fi/ohjelmat/kulttuuri/suomalainen-kirjailija-%E2%80%93-hannu-salama</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä