Ero sivun ”Liège” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: als:Lüttich
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
kh ja ampumistapaus
Rivi 84:
Liègen kaupungin nimen alkuperästä esitetään useita erilaisia tulkintoja.
 
Koska Liège on vanha roomalaisajalta peräisin oleva kaupunki, niinsen alkuperänä olisi eräiden teorioiden mukaan sen alkuperänä olisi sama nimi kuin [[Pariisi]]llakinlla eli ''Lutèce'', joka puolestaan tulee suota merkitsevästä sanasta ''lucotætia''. Tätä teoriaa täydennetään vielä kaupungin saksalaisen nimen ''Lüttich'' läheisyydellä. TätäRoomalaisteoriaa roomalaisteoriaa kritisoidaanaarvostellaan voimakkaasti ja lähtökohtina tuodaan lähtökohtina esille myös termit ''Lætica'' (siirtokunta) ja ''Leudica'' (vapaa). EiMahdotonta ei kuitenkaan ole mahdotonta, että kansan keskuudessa nämä kaikki eri lähtökohtaiset nimet ovat sulautuneet yhdeksi kokonaisuudeksi roomalaisvallan ja myöhemmän germaanisen kansainvaelluksen aikana.
 
Nykytutkimuksen valossa on kuitenkin todennäköisempää, että lähtökohtana olisi frankinkielinen ''Leudica'' eli 'julkinen paikka', mistäjosta valloninkielinen kaupunginnimi ''Lîdje'' selkeästiselvästi on johdettavissa.
 
== Yleistä ==
Kaupungissa on noin 185 000 asukasta, mutta ns.niin sanotun kaupunkikeskuksen eli Suur-Liègen alueella asukkaita on noin 600 000. Kaupungin pinta-ala on noin 7 000 hehtaaria. Sen alin paikkakohta on 58 metriä ja ylinkorkein 238 metriä merenpinnasta.
 
Liège on sijainnut ja sijaitsee vielä tänäänkin kansanvälisessä [[Maas]]- ja Ourthejokien risteyksessä.yhtymäkohdassa, Sejoka on ollut monien eri kansojen ja kulttuurien kohtauspisteessäkohtauspiste. Kaupungista on matkaa 25 kilometriä Alankomaiden [[Maastricht]]iin ja 40 kilometriä Saksan [[Aachen]]iin, joka on vanha [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] hallituskaupunkihallintokaupunki.
 
Belgia oli suurimmanlähes osankoko 1800-luvustaluvun Euroopan mantereenmaaosan teollistunein valtio. ja Liège oli eräs maan teollisuuden keskuksia, joka kohotti Vallonian taloudellista merkitystä koko maan taloudessa. Alueen teollisuus keskittyi hiilenhiileen, teräkseen ja konepajateollisuuteen. Joskin 1800-luvun taloudellista vaurautta ja nousua on sittemmin seurannut 1900-luvun jyrkkä taloudellinen alamäki ja perinteisten teollisuusalojen lopettaminen, tai vähintäänkinainakin voimakas alasajosupistaminen. Vielä nykyäänkin useat suuret kuonakasat ovat merkkinä hiilen aiemmasta keskeisestä merkityksestä aiemmin alueen taloudelle.
 
Nykyisin Liège on keskellä Euroopan suuria kuljetusreittejä ja on panostanut niihin runsaasti taloudellisia resurssejaantaloudellisesti. Liège keskittyy logistiikan antamiin taloudellisiin mahdollisuuksiin yhdistäen kanavaliikenteen, raitioliikenteen, ilmailun ja maantieliikenteen tarjoamat mahdollisuudet{{Selvennä|Mitähän tämä kapulakieli tarkoittaa.}}.
 
Nuori mies ampui Liègessä 13. joulukuuta 2011 neljä ihmistä, ja haavoittuneita on ainakin 123, joista osaa hengenvaarallisesti. Ampujana, 33-vuotiaan Nordine Amranin, motiiveista ei ole tietoa. Ampuminen tapahtui vilkkaaseen joulunalusaikaan keskellä Liègen kauppa-aluetta [[Saint-Lambertin aukio]]lla.<ref>Virve Kähkönen, Markkinoista tuli verilöyly, Helsingin Sanomat 14.12.2011 sivu B 1</ref>
 
== Historia ==
Liègen seutu on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla. Vanhimmat asutuksen jäljet johtavatovat noinperäisin vuoteenajalta 200&nbsp;000 eaa. Varsinaisen kaupungin perustaminen tapahtuu kuitenkin vastatapahtui vuoden 700 paikkeilla. Maastrichtin piispalla Lambertilla[[Lambertus|Lambertuksella]] oli huvila Liègen alueella, ja siellä hänet murhasivat hänen kilpailijansakilpailijan lähettämät murhaajat. Murhapaikasta kehittyituli pyhiinvaelluskohde, ja lopulta murhatun. piispanPiispan seuraaja kuljetti edeltäjänsä maalliset jäänteetjäännökset Liègen nykyiselle paikalle ja rakensi sinne pienen kappelin. MikäänSiitä ei kuitenkaanole todistatodisteita, että samalla olisi haluttu muuttaa hiippakunnan pääkaupunkia, mutta niin vain käytännössä tapahtui.
[[Tiedosto:Merian-liege3.jpg|thumb|250px|Liège. Matthäus Merianin (kuoli 1650) kaiverrus]]
Muodostuneen kaupungin alueella tai lähistöllä syntyi mm. frankkien kuningas ja keisari [[Kaarle Suuri]] noin vuonna [[742]]. Kaarlen hallinnon päätyttyä [[820]] [[viikingit]] hävittivät seutua ensimmäisen kerran. Ja [[Verdunin sopimus|Verdunin sopimuksella]] tehdyssä valtakunnan jaossa Liège tuli osaksi Lothringenin aluetta. Kaupungista tuli Liègen ruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 980, kun keisari vahvisti Liègen piispan omistusoikeudet. Piispalle kuului maa-omistuksen myötä myös maallisen ruhtinaan arvo sekä keisarin takaama täydellinen koskemattomuus. Privilegioiden antaja oli keisari [[Otto II]], ja näin varsinainen Liègen valtio oli syntynyt, ja sellainen se oli aina vuoteen 1795 saakka. Koko tämän pitkän historiallisen ajan Liègen kaupungin ja Liègen ruhtinaskunnan, joita johti ruhtinas-piispa, historiat ovat pitkälti samat.
 
[[Tiedosto:Merian-liege3.jpg|thumb|250px255px|Liège. [[Matthäus MerianinMerian]]in (kuoli 1650) kaiverrus.]]
Euroopassa 1700-luvulla yleistyneet [[liberaali]]t [[Valistus|valituksen]] aatteet löysivät suosiollisen maaperän myös Meusen rantakaupungista. Kaupunkiyhteisö koki vuonna [[1789]] myös oman vallankumouksensa, joskin onnellisemman kuin [[Pariisi]]ssa, sillä Liègessä ei katkottu kauloja.
MuodostuneenSyntyneen kaupungin alueella taija lähistölläsen syntyilähitienoilla mm.on syntynyt esimerkiksi frankkien kuningas ja keisari [[Kaarle Suuri]] noin vuonna [[742]]. Kaarlen hallinnon päätyttyä [[820]] [[viikingit]] hävittivät seutua ensimmäisen kerran. Ja [[Verdunin sopimus|Verdunin sopimuksella]] tehdyssä valtakunnan jaossa Liège tuliliitettiin osaksi Lothringenin aluetta[[Lotharingian]]iin. Kaupungista tuli Liègen ruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 980, kun keisari vahvisti [[Liègen piispanpiispa]]n omistusoikeudet. Piispalle kuului maa-omistuksenmaaomistuksen myötä myös maallisen ruhtinaan arvo sekäja keisarin takaama täydellinen koskemattomuus. Privilegioiden antaja oli keisari [[Otto II]], ja. näinNiin varsinainen Liègen valtio oli syntynyt, ja sellainen se oli aina vuoteen 1795 saakka. Koko tämän pitkän historiallisen ajan ruhtinas-piispan johtamien Liègen kaupungin ja Liègen ruhtinaskunnan, joita johti ruhtinas-piispa, historiat ovat pitkälti samat.
 
KaupunginEuroopassa 1700-luvulla yleistyneet [[liberaali]]t [[Valistus|valituksen]] aatteet löysivät hedelmällisen maaperän myös Liègestä. Kaupunkiyhteisössä tapahtui vuonna [[1789]] myös oma vallankumous, kuitenkinjoskin onnellisempi kuin [[Pariisi]]ssa, sillä Liègessä ei katkottu kauloja. Se johti kuitenkin Liègen itsenäisyyden päättymiseen. Ruhtinaskunnan alueet liitettiin pian tämän jälkeen Ranskan tasavaltaan vuosiksi 1895–1815 ja sen jälkeen Alankomaiden kuningaskuntaan vuosiksi 1815–1830. Vuonna 1830 useat Liègen asukkaat osallistuivat jälleen uuteen vallankumoukseen, jonka seurauksena syntyi Belgian kuningaskunta.
 
Kaupungin historiassa, on varsinkin Belgian kuningaskunnan muodostumisen jälkeen, oleellista on voimakas eri alojen teollisuuden rakentaminen ja kehittäminen aina kankaan kudonnasta aseiden valmistukseen. Liège oli toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan saakka mitähyvin tyypillisintyypillinen eurooppalainen teollisuuskaupunki, jonka elämä ja oleminen olivat hyvin samankaltaista kuin muuallakin. Vain sodat toivat suuria poikkeuksia tavanomaiseen arkeen suuria poikkeuksia.
 
Kaupungin puolustusrakenteiden urheat vastustustaistelut saksalaisia hyökkääjiä vastaan vuonna 1914 johtivattoivat sille Ranskan kunnialegioonan suurristin saamiseen [[7. elokuuta]] [[1919]]. Liège oli ensimmäinen ei-ranskalainen kaupunki, jolle tuo arvostettu tunnustus osoitettiin. Toisen maailmansodan aikana kaupungille myönnettiin Belgian korkein kunniamerkki.
 
Teollistuneena kaupunkina LiègeLiègessä on ollutjärjestetty useinsuuria suurten näyttelyiden pitopaikkanäyttelyitä. Vuonna 1905 siellä järjestettiin maailmannäyttely, [[Liègen maailmannäyttely]], Belgian itsenäisyyden 75-vuotisjuhlan kunniaksi. Maan satavuotista itsenäisyyttä juhlittiin 1930 Liègen kansainvälisellä näyttelyllä, joka oli erikoistunut luonnontieteisiin ja teollisuuteen.
 
== Maantiede ==
Liègen kaupunki sijaitsee lähellä kolmen eri valtion kohtauspistettä ja myös kolmen maantieteellisesti erilaisen alueen risteyksessä. Pohjoisessa on noin 160–200 metriä korkea Hesnayen[[Hesbayen ylänkö]], joka on Belgian keskeisiä maanviljelysalueita, idässä on 200–350 metrin korkeudessa laaksojen ja metsien kattama Herven[[Herve]]n alue, joka on erikoistunut hedelmien tuotantoon, ja etelässä 200–280 metrin korkeudessa [[Condrozin tasanko]], portti [[Ardennien vuoristoonvuoristo]]on, jota hallitsevat niityt ja metsät. Siellä on myös Belgian korkein paikka, 694 metriä korkea Botrangen[[Signal de Botrange|Botrange]]n pistehuippu.
 
Liègen kohdalla myös Meusejoki kulkee lounaasta koilliseen, ja koko 12 kilometrin matkan se on kokonaisuudessaan pengerretty. Lisäksi alueella on kolme kanavaa, joista vanhinta Ourthea ei nykyisin voi enää käyttää jokiliikenteen tarpeisiin. KaksiKahden muutamuun kanavaa mahdollistavat sen,kanavan ettäansiosta Liège on Euroopan toiseksi suurin jokisatama Saksan Duisburgin jälkeen ja ennen kolmanneksi tulevaa Pariisia.
[[Tiedosto:Liege from citadel.jpg|thumb|center|450px|Liège linnakkeesta nähtynä]]<br clear=left />
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Liège