Versio 11. joulukuuta 2011 kello 13.38 muokkaa Jokku234 (keskustelu \| muokkaukset) 65 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 13. joulukuuta 2011 kello 18.18 muokkaa kumoa Tomisti (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 88 363 muokkausta Väliotsikot, viitteet yms. Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Jeremiah_lamenting.jpg\|thumb\|200px\|[[Rembrandt]]in maalaus ''Jeremia valittaa Jerusalemin hävitystä'' (1630).]] '''Jeremia''' ({{k-he\|יִרְמְיָהוּ}}, ''Yirməyāhū'') oli Hilkian poika, [[Vanha testamentti\|Vanhan testamentin]] [[profeetta]]. Hänen kirjoittaminaan pidetään [[Jeremian kirja]]a, sekä [[Valitusvirret\|Valitusvirsiä]]; jalisäksi hänen katsotaan kirjoittaneen myös [[Ensimmäinen kuninkaiden kirja\|1. Kuninkaiden]] ja [[Toinen kuninkaiden kirja\|2. Kuninkaiden kirjan]], joissa käsitellään molempien valtakuntien ([[Juudan kuningaskunta\|Juudan]] ja Israelin) historiaa siitä lähtien, mihin Samuelin kirjat päättyvät (ts. [[Daavid\|Daavidin]] koko [[Israelin kuningaskunta\|Israelia]] koskeneen hallituskauden jälkipuoliskolta), molempien valtakuntien loppuun saakka. == Elämä Raamatun mukaan == Jeremia oli pappissukua, kotoisin Anatotista, Benjaminin heimon alueelta (Joos 21. 18; 1. Kuningasten kirja 2:26). Hänen isänsä oli pappi Hilkia. Jeremian isä oli hyvin todennäköisesti Itamarin sukuhaaraa ja mahdollisesti Abjatarin jälkeläinen, papin jonka kuningas Salomo poisti pappispalveluksesta (1Ku 2:26, 27). Herran sana tuli hänelle Juudan kuninkaan Josian, Amonin pojan, kolmenatoista hallitusvuotena (2. Kuningasten kirja 21:24).▼ ▲Jeremia oli pappissukua, kotoisin Anatotista, Benjaminin heimon alueelta (.<ref>{{Raamatunpaikka\|Joos 21. 18}}; {{Raamatunpaikka\|1. ~~Kuningasten kirja~~Kun. 2:26).}}</ref> Hänen isänsä oli pappi Hilkia. Jeremian isä oli hyvin todennäköisesti Itamarin sukuhaaraa ja mahdollisesti Abjatarin jälkeläinen, papin jonka kuningas Salomo poisti pappispalveluksesta.<ref>{{Raamatunpaikka\|1 ~~(1Ku~~Kun. 2:26, 27). }}</ref> Herran sana tuli hänelle Juudan kuninkaan Josian, Amonin pojan, kolmenatoista hallitusvuotena (.<ref>{{Raamatunpaikka\|2. ~~Kuningasten kirja~~Kun. 21:24).}}</ref> Herra puhui hänelle vielä kuningas Jojakimin, Josian pojan, aikana ja sen jälkeen aina kuningas Sidkian, Josian pojan yhdenteentoista hallitus vuoteen saakka, jonka viidentenä kuukautena [[Jerusalem]]in asukkaat ja Juudan kansa vietiin pakkosiirtolaisuuteen [[Babylonia]]an (2. Kun 23:34, 25:2).▼ ▲Herra puhui hänelle vielä kuningas Jojakimin, Josian pojan, aikana ja sen jälkeen aina kuningas Sidkian, Josian pojan yhdenteentoista hallitus vuoteen saakka, jonka viidentenä kuukautena [[Jerusalem]]in asukkaat ja Juudan kansa vietiin pakkosiirtolaisuuteen [[Babylonia]]an (.<ref>{{Raamatunpaikka\|2. Kun 23:34,}}; {{Raamatunpaikka\|2. Kun. 25:2).}}</ref> Jeremia korosti kansansa kanaanilaistuneen kultin merkitsevän luopumista [[Jahve]]sta (2:20-32; 3:19-25), ja [[Karkemis\|Karkemiin]] taistelun jälkeen vuonna 605 eaa. hän ja [[Hesekiel]] pitivät [[Nebukadressar II]]:ta Jahven lähettämänä luopiokansan rankaisijana. Osoituksena tästä Jeremia piti myös Jerusalemin valloitusta vuonna 598 eaa. ja kansan viemistä pakkosiirtolaisuuteen. ▼ ▲Jeremia korosti kansansa kanaanilaistuneen kultin merkitsevän luopumista [[Jahve]]sta,<ref>{{Raamatunpaikka\|Jer. (2:20-32}}; {{Raamatunpaikka\|Jer. 3:19-25),}}</ref> ja [[Karkemis\|Karkemiin]] taistelun jälkeen vuonna 605 eaa. hän ja [[Hesekiel]] pitivät [[Nebukadressar II]]:ta Jahven lähettämänä luopiokansan rankaisijana. Osoituksena tästä Jeremia piti myös Jerusalemin valloitusta vuonna 598 eaa. ja kansan viemistä pakkosiirtolaisuuteen. '''Dramaattisia kuvauksia.''' Jeremia esitti useita pienoisnäytelmiä, jotka kuvasivat Jerusalemin tilaa ja sitä kohtaavaa onnettomuutta. Niitä olivat hänen käyntinsä savenvalajan talossa (Jer 18:1–11) ja se, että hänen hankkimansa vyö turmeltui (Jer 13:1–11). Jeremiaa kiellettiin menemästä naimisiin, mikä toimi varoituksena siitä, että lapset, jotka noina Jerusalemin viimeisinä päivinä syntyisivät, ’kuolisivat sairauksiin’ (Jer 16:1–4). Hän murskasi pullon Jerusalemin vanhinten edessä vertauskuvaksi kaupunkia uhkaavasta hävityksestä (Jer 19:1, 2, 10, 11). Hän lunasti setänsä pojalta Hanamelilta pellon kuvatakseen 70 vuoden pakkosiirtolaisuuden jälkeen tapahtuvaa paluuta, jolloin Juudassa jälleen ostettaisiin peltoja (Jer 32:8–15, 44). Tahpanhesissa Egyptissä hän kätki suuria kiviä tiilipenkereeseen faraon talon luona ja profetoi, että Nebukadnessar asettaisi valtaistuimensa juuri siihen paikkaan (Jer 43:8–10).▼ === Dramaattisia kuvauksia === Kun Nebukadressarin asettama uusi kuningas Sidkia alkoi kapinoida, Jeremia korosti alistumisen velvoitusta Baabelin ikeen alaiseksi (27. luku) ja taisteli vääriä profeettoja vastaan, jotka lupasivat menestyksen seuraavan kapinointia. Jeremia varoitti useita kertoja Sidkiaa kapinoinnista (luvut 34-37), mutta tämä vangitutti hänet. Nebukadressarin määräyksestä Jeremia vapautettiin Jerusalemin toisen valloituksen yhteydessä vuonna 586 eaa. Perimätiedon mukaan Jeremia seurasi juutalaisia Egyptiin, missä nämä kivittivät hänet.▼ ▲~~'''Dramaattisia kuvauksia.'''~~ Jeremia esitti useita pienoisnäytelmiä, jotka kuvasivat Jerusalemin tilaa ja sitä kohtaavaa onnettomuutta. Niitä olivat hänen käyntinsä savenvalajan talossa (<ref>{{Raamatunpaikka\|Jer. 18:1–11)}}</ref> ja se, että hänen hankkimansa vyö turmeltui (.<ref>{{Raamatunpaikka\|Jer. 13:1–11).}}</ref> Jeremiaa kiellettiin menemästä naimisiin, mikä toimi varoituksena siitä, että lapset, jotka noina Jerusalemin viimeisinä päivinä syntyisivät, ~~’kuolisivat~~"kuolisivat ~~sairauksiin’ (~~sairauksiin".<ref>{{Raamatunpaikka\|Jer. 16:1–4).}}</ref> Hän murskasi pullon Jerusalemin vanhinten edessä vertauskuvaksi kaupunkia uhkaavasta hävityksestä (.<ref>{{Raamatunpaikka\|Jer. 19:1, 2, 10, 11).}}</ref> Hän lunasti setänsä pojalta Hanamelilta pellon kuvatakseen 70 vuoden pakkosiirtolaisuuden jälkeen tapahtuvaa paluuta, jolloin Juudassa jälleen ostettaisiin peltoja (.<ref>{{Raamatunpaikka\|Jer. 32:8–15, 44).}}</ref> Tahpanhesissa Egyptissä hän kätki suuria kiviä tiilipenkereeseen faraon talon luona ja profetoi, että Nebukadnessar asettaisi valtaistuimensa juuri siihen paikkaan (.<ref>{{Raamatunpaikka\|Jer. 43:8–10).}}</ref> Julistuksessaan Jeremia käyttää usein kuvakieltä. Hän ylistää Jahvea ainoana Luojana ja korostaa kuinka kiittämättömyyden täytyy saada rangaistuksensa valitun kansan keskuudessa, mikä kuitenkin lopulta johtaa kansan parannukseen. Jerusalemin hän ennusti muuttuvan käryävän polttouunin kaltaiseksi (Jer. 7:31, 19:6).▼ ▲Kun Nebukadressarin asettama uusi kuningas Sidkia alkoi kapinoida, Jeremia korosti alistumisen velvoitusta Baabelin ikeen alaiseksi<ref>{{Raamatunpaikka\|Jer. (27~~. luku)~~}}</ref> ja taisteli vääriä profeettoja vastaan, jotka lupasivat menestyksen seuraavan kapinointia. Jeremia varoitti useita kertoja Sidkiaa kapinoinnista ~~(luvut~~,<ref>{{Raamatunpaikka\|Jer. 34-37),}}</ref> mutta tämä vangitutti hänet. Nebukadressarin määräyksestä Jeremia vapautettiin Jerusalemin toisen valloituksen yhteydessä vuonna 586 eaa. Perimätiedon mukaan Jeremia seurasi juutalaisia Egyptiin, missä nämä kivittivät hänet. ▲Julistuksessaan Jeremia käyttää usein kuvakieltä. Hän ylistää Jahvea ainoana Luojana ja korostaa kuinka kiittämättömyyden täytyy saada rangaistuksensa valitun kansan keskuudessa, mikä kuitenkin lopulta johtaa kansan parannukseen. Jerusalemin hän ennusti muuttuvan käryävän polttouunin kaltaiseksi (.<ref>{{Raamatunpaikka\|Jer. 7:31, 19:6).}}</ref> == Katso myös == Rivi 20 ⟶ 24: * [[Valitusvirret]] == ~~Aiheesta muualla~~Lähteet == {{Viitteet\|sarakkeet}} * [http://www.koivuniemi.com/raamattuhaku?kirjat=kr&hakuehto=2ai%2Cesr%2Cjer-ilm+%7BJeremia%7D Jeremia suomenkielisessä Raamatussa (1933/1938)] [[Luokka:Vanhan testamentin profeetat]]

Ero sivun ”Jeremia” versioiden välillä