Ero sivun ”Tontti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
maan arvo |
|||
Rivi 11:
Tontille tehdään liittymiä erilaisiin yhteisiin verkostoihin, kuten tonttitie, sähköliittymä, vesi- ja viemäriliittymiä.
== Maan arvo ==
[[Tuotannontekijä|Tuotannontekijöistä]] ''maa'' ja ''luonnonvarat'' ovat sellaisia, joita ei voida tuottaa lisää. Lisäksi niille on ominaista paikkasidonnaisuus. Maa tuottaa taloudellisessa käytössä ''palveluvirran'', jota voidaan myydä. Myyjä saa sitä vastaan ''tulovirran''. Jos ''maanomistaja'' vuokraa maan, antaa hän ''vuokraajalle'' oikeuden palveluvirtaan ja perii korvaukseksi ''[[maanvuokra]]a''.
Maanomistaja voi vuokraamisen vaihtoehtona luopua maastaan uuden omistajan hyväksi kertamaksua vastaan. Maan myynnissä maasta maksetaan normaalisti ''[[markkina-arvo]]'', joka määräytyy sen mukaan mitä maasta saisi [[markkinavuokra]]a. Maanvuokran määräytymisestä puolestaan esitti klassisen [[Ricardon maanvuokralaki|teoriansa]] [[David Ricardo]] 1800-luvun alussa.
Oletetaan, että maan taloudenllinen hyödyntäminen ''n'' vuoden kuluessa tuottaa ''B'':n suuruisen vuositulon, mutta siihen liittyy ''C'':n suuruinen vuosikustannus. Tällöin kyseisen maan markkinavuokra on ''R'' = ''B'' - ''C'' ja markkina-arvo voidaan laskea ''[[nykyarvo]]n'' (engl. ''present value'', ''PV'') lausekkeella ''r'':n ollessa vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotto (esim. korkotaso):
:<math> PV = \sum_{i=0}^n \frac{R}{(1+r)^i} </math>
Jos voidaan olettaa nettotulovirran jatkuvan samansuuruisena loputtomasti, nykyarvon yhtälöksi saadaan yksinkertaisesti
:<math> PV = \frac{R}{r} </math>.
Kaupungissa maan arvoon vaikuttaa ratkaisevasti saavutettavuus ja etenkin etäisyys, matka-ajassa mitattuna, keskustasta. Jos muut tekijät eivät vaikuttaisi maan arvoon, markkinavuokraksi tulisi maasta saatava nettotulo vähennettynä sijainnin saavuttamisen kustannuksilla (ml. rahalliset ja aikakustannukset). Jos yritykset voivat sopeuttaa tuotantoaan siten että korvaavat maata sen kallistuessa muilla tuotannontekijöillä, muodostuu maanvuokran jakaumasta keskustaetäisyyden suhteen [[konveksi]] (ylöspäin kaartuva) [[lineaarinen|lineaarisen]] sijaan. Tällöin nimittäin lähellä keskustaa sijaitsevat yritykset tarvitsevat vähemmän maata, koska ne voivat korvata osan kallista keskustatonttia muilla tuotannontekijöillä, ja tarvitessaan maata vähemmän ovat kykeneviä maksamaan siitä korkeamman neliöhinnan kuin mitä muuten olisivat.<ref name="L&L">Laakso, S. & Loikkanen, H.: ''Kaupunkitalous''. Gaudeamuskirja, Helsinki, 2004.</ref>
== Otteita Maankäyttö- ja rakennuslaista <ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#L11 Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132)]</ref>==
| |||