Ero sivun ”Vanaja (Suomen entinen kunta)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
p →Varhaishistoria: linkkejä |
||
Rivi 53:
Voidaankin todeta alueen löydösten perusteella, että pakanallinen hautaustapa muuttui Vanajan-Hämeessä kristilliseksi jo 1100-luvun kuluessa. Varsinaisesta kirkollisesta organisaatiosta ei ole minkäänlaista tietoa, ei myöskään mahdollisista kirkollisista rakennuksista. Saarelle rakennettu kirkko on kuitenkin ollut lähellä alueen jyrkkäreunaisia linnavuoria (Hakovuori ja Mantereenlinna), kuten Janakkalassa on [[Hakoisten linnavuori|Hakoisten linnanvuoren]] ja [[Janakkalan kirkko|Janakkalan kirkon]] kohdalla.
Paikallisten tarujen mukaan [[kristinusko]] koki kovaa vastustusta saapuessaan paikkakunnalle, alueella olevan [[Katumajärvi|Katumajärven]] sanotaan saaneen nimensä kun pakkokastetut vanajalaiset pesivät siellä pois kasteensa. Tutkimuksen{{lähde tarkemmin}} mukaan asia ei kuitenkaan ollut näin voimakkaasti vastustettu. Aluksi uuden uskonnon omaksuminen oli mitä todennäköisimmin vapaaehtoista eikä missään vaiheessa ehdotonta. Suvannon ja G. Kerkkosen hypoteesin mukaan kristinusko levisi alueelle todennäköisesti tanskalaisten tuomana [[Porvoonjoki|Porvoonjoen]] laaksosta käsin noin vuoden 1200 tienoilla, siis ennen [[Tuomas (Suomen piispa)|piispa Tuomaan]] aikakautta. Tästä on heidän mukaansa todisteena mm. [[Pyhä Risti|Pyhän Ristin]] palvonta [[Hattulan kirkko|Hattulan vanhassa kirkossa]], sinne suuntautunut pyhiinvaellus, kuin mm. [[Tanska]]n kuninkaallisten lahjat ko. kirkolle 1400-luvulla. Tiedot tanskalaisyhteyksistä tosin ovat vasta myöhäiskeskiajalta. Toisaalta 1200-luvun kristillistymiskehityksestä on vaikea saada varmaa kuvaa, koska kirjallisia tietoja kyseiseltä vuosiajalta on säilynyt vähän.<ref>Vanajan historia I.</ref>
=== Piispankartano ===
| |||