Ero sivun ”Kivinäätä” versioiden välillä

| commonscat = Martes foina

}}

 

== Koko ja ulkonäkö ==

Kivinäätä on tavallista [[näätä]]ä pienempi ja tukevampi, sen jalat ovat lyhyemmät, pää suipompi, korvat pienemmät ja turkki vaaleampi kuin näädän. Vaalea rintalaikku voi ulottua jopa etujalkoihin asti. Kivinäädän polkuanturat ovat paljaat. Täysikasvuinen kivinäätä on häntä mukaan lukien noin 70 senttimetriä pitkä, josta hännän osuus on noin kolmannes. Kivinäätä painaa noin 1 - 2,5 kiloa.

 

== Levinneisyys ja elinympäristö ==

Kivinäädän varsin laaja levinneisyysalue ulottuu koko Keski- ja Etelä-Euroopasta aina [[Mongolia]]an. Pohjoisessa sen levinneisyysaluetta ovat [[Tanska]] ja Etelä-[[Viro]]. Kivinäätä elää vuoristoissa jopa 2000 metrin korkeudessa. Se on lähes kaikkialla levinneisyysalueellaan näätää runsaampi, eikä se näädästä poiketen karta vaan suosii asutusta. Kivinäätä suosii louhikoita ja kallionrotkoja. Se elää lähinnä metsissä ja viljelyseuduilla.

 

== Elintavat ==

Kivinäätä tekee pesän metsissä yleensä puunkoloon ja asutuilla alueilla myös latoihin, joissa se kaivautuu mieluusti olkiin ja heiniin. Se voi tehdä pesän myös taloihin, kivimuuriin ja raunioihin. Pesän se vuoraa höyhenillä ja karvoilla. Elintavoiltaan kivinäätä muistuttaa näätää paljon, lukuun ottamatta elinpaikkaa. Kivinäätä on vilkas, hyvä kiipeämään, hyvä uimari, ja voi tehdä jopa kolmen metrin loikkia. Kivinäätä pääsee kulkemaan pienistäkin raoista. Kivinäädät liikkuvat lähinnä öisin ja kesällä myös päivällä jolloin ne voivat tehdä pitkiäkin saalistusmatkoja. Muulloin ne nukkuvat pesässään.

 

== Ravinto ==

Kivinäädän ravinto koostuu kaikenlaisista pikkunisäkkäistä, päästäisiä lukuun ottamatta. Se voi metsästää jopa kanin kokoisia eläimiä. Kivinäätä syö myös lintuja ja niiden munia. Kivinäädät vierailevat usein myös kanaloissa. Ravintoon kuuluvat myös kaikenlaiset marjat ja hedelmät. Linnunmunat ovat kivinäätien herkkua.

 

== Lisääntyminen ==

Kivinäädän parittelukausi on kesä-elokuussa ja kivinäätänaaras synnyttää huhti- toukokuussa 3-5 pentua joita se pitää piilossa pesässä. Kun poikaset ovat tarpeeksi kasvaneet ne tulevat saalistusretkille mukaan.

 

== Kivinäätä ja ihminen ==

Kivinäätä kesyyntyy helposti jos sitä hoitaa pienestä asti. Tällaiset pennut palaavat aina takaisin hoitopaikkaansa mutta saalistusvietti säilyy. Vilkas kivinäätä on varsin hyvä kotieläin mutta etenkin urosten myskin haju on voimakas. Kivinäädistä on hyötyä maatiloilla kun ne syövät rottia ja muita jyrsijöitä, mutta niitä monin paikoin myös vihataan niiden kanalavierailujen takia. Niitä pyydetään etenkin loukuilla. Kivinäädän nahka on melko arvoton, mutta niitä käytetään joskus solmioiden valmistukseen.

 

* {{Kirjaviite | Tekijä= Lahti, S., Heikkilä, M. & Räsänen, S. | Nimike=Zoo Suuri Eläinkirja - Osa 1: Nisäkkäät | Kappale = | Sivu = | Selite= | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-0-08246-5 }}

 

{{Viitteet}}