Ero sivun ”Hyppyrotat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 38:
| commonscat = Dipodidae
}}
'''Hyppyrotat'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H)| Kappale = | Sivu = 156| Selite = | Julkaisija = Weilin+Göös | Vuosi = 1990| Tunniste =ISBN 951-35-5128-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> tai '''hyppyrotat ja koivuhiiret'''<ref name="Valste2001"/> (''Dipodidae'') on [[Jyrsijät|jyrsijöiden]] heimo, johon kuuluu 16 eri sukua ja niiden sisältämät 51 lajia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Terry A. Vaughan, James M. Ryan ja Nicholas J. Czaplewski, 5. painos| Nimeke = Mammalogy| Kappale = | Sivu = 210| Selite = | Julkaisija = Jones & Bartlett Learning | Vuosi = 2010| Tunniste = ISBN 9780763762995 | www = | www-teksti = | Viitattu = 13.6.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Ne elävät mm. Aasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Yhdysvalloissa. Lajeista vain yksi, [[koivuhiiri]] (''Sicista betulina''), esiintyy Suomessa.<ref name="Valste2001">{{Kirjaviite | Tekijä = Valste, Juha; Kaikusalo, Asko| Nimeke = Nisäkkäät| Vuosi = 2001| Sivu = 78–79| Selite = (Lähde luontoon -kirjasarja)| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-25336-7}}</ref> [[Nisäkäsnimistötoimikunta|Nisäkäsnimistötoimikunnan]] ehdotus heimon uudeksi suomenkieliseksi nimeksi onoli '''"jerbot'''".<ref name="nisäkäsnimistö">{{Verkkoviite | Tekijä= Nisäkäsnimistötoimikunta | Nimeke= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet | Osoite= http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Dipodidae | Ajankohta=2008 | Julkaisija= Luonnontieteellinen keskusmuseo | Selite = vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden uusiksi nimiksi |Luettu= 14.11.2010}} — [[Suomen kielen lautakunta]] suhtautui toimikunnan nimistöehdotukseen torjuvasti. Ks. {{Verkkoviite | Osoite= http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2923| Nimeke= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet| Tekijä= Suomen kielen lautakunta| Julkaisu= Kotus.fi|Ajankohta=20.11.2008| Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu= 18.10.2011}}</ref>
 
Hyppyrotille ominaista ovat pitkät takaraajat, lyhyet eturaajat ja pitkä häntä. Niiden vartalon ja pään yhteispituus on 4-154–15 cm, takaraajat ovat 2,5-85–8 cm ja häntä 7-257–25 cm.<ref name="goos">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H)| Kappale = | Sivu = 155| Selite = | Julkaisija = Weilin+Göös | Vuosi = 1990| Tunniste = ISBN 951-35-5128-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Hyppyrotat tulevat sukukypsiksi parin viikon ikäisenä ja voivat elää 6-vuotiaiksi asti. Useimmiten ne viihtyvät erakkona omassaomissa onkalossaanonkaloissaan ja hankkiihankkivat itse ruokansa, mutta joskus ne kuitenkin muodostavat hajanaisia yhdyskuntia.<ref name="goos"/>
 
Hyppyrottien asema jyrsijöiden [[Tieteellinen luokittelu|tieteellisessä luokittelussa]] on muuttunut useaan kertaan.<ref name="Wilson&Reeder"/> Aiemmin esimerkiksi [[Koivuhiiret (suku)|koivuhiiret]] (''Sicista'') ja [[kiinanhyppyhiiri]] (''Eozapus setchuanus'') luettiin erilliseen koivuhiirien heimoon ''Zapodidae''.<ref name="savela">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.nic.funet.fi/pub/sci/bio/life/mammalia/rodentia/index.html| Nimeke = ''Rodentia''| Tekijä = Savela, Markku | Julkaisu = Lepidoptera and some other life forms | Ajankohta = 26.5.2007 | Viitattu = 15.11.2010}}</ref><ref name="Wilson&Reeder"/> Nykyisin vallitsevan käsityksen mukaan koivuhiiret ja hyppyrotat muodostavat yhdessä ''Dipodidae''-heimon, joka jaetaan kuuteen alaheimoon.<ref name="Wilson&Reeder"/>