Ero sivun ”Anton Denikin” versioiden välillä

47 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
p
w
p (r2.6.4) (Botti lisäsi: hu:Anton Ivanovics Gyenyikin)
p (w)
[[Tiedosto:Anton Denikin 1918.jpg|thumb|right|Anton Denikin vuonna 1918.]]
Kenraali '''Anton Ivanovitš Denikin''' (s.{{k-ru| Антон Иванович Деникин}}, [[16. joulukuuta]] [[1872]] [[Wloclawek]], [[Puola]] – [[8. elokuuta]] [[1947]] [[Ann Arbor]], [[Michigan]], [[Yhdysvallat]]) oli venäläinen kenraali, [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodassa]] vuosina 1918 – 1919 Etelä-Venäjällä1918–1919 toimineen sadan tuhannen miehen [[Etelä-Venäjän armeija|Etelä-Venäjän valkoisen armeijan]] komentaja.
 
Denikin opiskeli [[Kiova]]n sotakoulussa ja Yleisesikuntayleisesikunta-akatemiassa. Hän osallistui [[Venäjän-Japanin sota]]an 1904–1905. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäiseen maailmansotaan]] hän lähti kenraalimajurina ja toimi sodan alussa prikaatinkomentajana [[Karpaatit|Karpaateilla]] ja [[Galitsia]]ssa.
 
Vuonna 1916 hänet nimitettiin VII armeijakunnan komentajaksi. Vuoden 1917 syyskuussa hän osallistui kenraali [[Lavr Kornilov]]in epäonnistuneeseen vallankaappaushankkeeseen [[Aleksandr Kerenski]]ä vastaan, joka oli elokuusta 1917 toiminut diktatorisena hallitsijana [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän väliaikaisen hallituksen]] antamin valtuuksin. Denikin pidätettiin yhdessä Kornilovin kanssa. Marraskuussa 1917 tapahtuneen kansankomissaarien [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksen]] jälkeen Denikin ja Kornilov onnistuivat pakenemaan Etelä-Venäjälle, jossa liittyivät kenraali [[Mihail Aleksejev]]in vastavallankumouksellisiin.
 
[[Etelä-Venäjän armeijanarmeija]]n komentajana Denikin onnistui karkottamaan [[bolševikit]] [[Ukraina]]sta, ja lähti sitten etenemään pohjoiseen kohti [[Moskova]]a. Hyökkäys lähti hyvin liikkeelle, mutta [[puna-armeija]] onnistui kuitenkin pysäyttämään Denikinin [[Orjol]]issa ja lyömään hänen joukkonsa, koska valkoinen armeija joutui keskittämään voimiaan etelään [[Nestor Mahno]]a vastaan.
 
==Sisällissodan jälkeen==