Ero sivun ”Itsenäisyyden Liitto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p siirsi sivun Itsenäisyyden liitto uudelle nimelle Itsenäisyyden Liitto: Nimi on ilmeisesti virallisesti kirjoitettu näin.
Lisää.
Rivi 1:
'''Itsenäisyyden liittoLiitto''' oli Suomessa 1920-luvulta 1940-luvulle toiminut [[järjestö]], joka ilmoitti toimintansa tarkoitukseksi Suomen itsenäisyyden lujittamisen. Liiton keskeinen henkilö oli [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisesta Karjala-Seurasta]] eronnut kirjailija [[Erkki Räikkönen (s. 1900)|Erkki Räikkönen]].
 
Itsenäisyyden liittoLiitto perustettiin syyskuussa 1924. Perustamisen vaikuttimena oli Akateemisen Karjala-Seuran jyrkkä suhtautuminen Suomen [[suomenruotsalaiset|ruotsinkieliseen kansanosaan]]. Niinpä Itsenäisyyden liittoLiitto pyrkikin saamaan jäsenikseen ruotsinkielisiä aktivisteja sekä myös maltillisia vasemmistolaisia. Itsenäisyyden liiton 25-jäseniseen valtuuskuntaan kuului useita Suomen politiikan ja yhteiskuntaelämän huomattavia vaikuttajia. Kunniajäsenikseen Itsenäisyyden liittoLiitto kutsui presidentti [[P. E. Svinhufvud]]in, taidemaalari [[Akseli Gallen-Kallela]]n ja säveltäjä [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]]. Liitto järjesti maanpuolustus-, lippu- ja itsenäisyysjuhlia ja levitti [[Suomen lippu]]ja. "[[Suur-Suomi-aate|Suur-Suomen]]" asemesta liitto kannatti enemmänkin pohjoismaista yhteistyötä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] taholta Suomen itsenäisyyttä kohtaan odotettua uhkaa vastaan.
 
Itsenäisyyden liiton pää-äänenkannattaja oli vuodesta 1926 alkaen ilmestynyt lehti ''Itsenäinen Suomi''.
 
Liiton jäsenverkoston järjestelijänä ja valistussihteerinä toimi vuonna 1928 lyhyen aikaa majuri (evp.) [[Into Auer]], joka monien muiden tavoin ajautui välirikkoon Räikkösen kanssa.<ref>Turpeinen 1996, 79-80</ref>
 
Itsenäisyyden liittoLiitto keräsi 1930-luvulla rahaa [[marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (Helsinki)|marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan]] pystyttämiseksi Helsingin keskustaan. Hanke kuitenkin keskeytyi [[talvisota|talvisodan]] sytyttyä.
 
[[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] voimakkaimpana aikana 1930-luvun alussa Itsenäisyyden liittoLiitto asettui julkisesti vastustamaan [[kommunismi]]a ja suuntautui myöhemmin lähelle [[Isänmaallinen Kansanliike|Isänmaallista Kansanliikettä]]. Näin järjestöstä tuli jopa oikeistolaisempi kuin AKS. Erkki Räikkönen itse asettui kannattamaan [[kansallissosialismi]]a [[Adolf Hitler]]in noustua valtaan [[Saksa]]ssa. Tässä vaiheessa Itsenäisyyden liiton vasemmistolaiset jäsenet ja suuri joukko maltillisia porvarillisia jäseniä jättäytyivät pois liitosta. Eronneisiin kuului mm. ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' päätoimittaja [[Eljas Erkko]], joka näki [[äärioikeisto]]laisen liikehdinnän vakavana uhkana Suomen sisäiselle järjestykselle ja turvallisuudelle ja hyökkäsi voimakkaasti sitä vastaan.
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana liitossa koettiin tarpeelliseksi korostaa Suomen ja Saksan kohtalonyhteyttä. Tammikuussa 1943 tehtiin sääntömuutos, jonka myötä liiton päämääräksi mainittiin Suomen itsenäisyyden lujittamisen ohella asevelihengen elähdyttämän Suomen luominen ja tärkeimmäksi keinoksi "''uuden Euroopan luominen, johon Suomi kuuluu kansallisesti valveutuneena ja omasta tahdostaan''". Sodan jälkeen viimeksi mainittu kohta poistettiin. Räikkösen kannattajien epäonnistuttua vuonna 1943 liiton täydellisessä valtaamisessa sen puheenjohtajana toimi vuoden ajan [[V. A. M. Karikoski]].<ref>Uola 1999, s. 163–164.</ref>
Itsenäisyyden liiton pää-äänenkannattaja oli vuodesta 1926 alkaen ilmestynyt lehti ''Itsenäinen Suomi''.
 
[[Pekkalan hallitus]] lakkautti Itsenäisyyden liittoLiiton [[Punainen Valpo|Valpon]] lakkautettiinesityksestä syksyntoukokuussa 19441946 [[Moskovan välirauha|välirauhansopimuksen]] 21. kohdanartiklan nojalla "[[fasismi|fasistisena]]" järjestönä.
 
==Lähteet==
Rivi 17 ⟶ 19:
* ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 3. Helsinki 1962.
* {{Kirjaviite | Tekijä = Turpeinen, Tapio| Nimeke = Tapaus Into Auer: jääkäriliikkeen viimeinen näytös| Vuosi = 1995| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Tammi| Tunniste = ISBN 951-31-0488-5}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Mikko Uola|Nimeke="Suomi sitoutuu hajottamaan...": Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella|Vuosi=1999|Julkaisija=Suomen Historiallinen Seura|Julkaisupaikka=Helsinki|Tunniste=ISBN 951-710-119-8}}
 
==Viitteet==