Ero sivun ”Vilho Setälä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
listään tietoa ja lähteitä |
Biografiakeskuksen tunnusten omistaja voisi viitteistää tämän |
||
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
'''Vilho Suonio Setälä''' ([[4. huhtikuuta]] [[1892]] [[Helsinki]] – [[11. huhtikuuta]] [[1985]] [[Espoo]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[toimittaja]], valokuvaaja, tutkija, [[Tietokirjallisuus|tietokirjailija]] ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja. Hän kuului suomalaisen [[valokuvataide|valokuvataiteen]] uranuurtajiin<ref name=EK/>.
Vilho Setälä oli koulutukseltaan [[filosofian kandidaatti]]. Hänen isänsä oli kielitieteilijä, tutkija ja sittemmin [[Turun yliopisto]]n kansleri [[E. N. Setälä]] ja äitinsä kirjailija [[Helmi Krohn]].
Rivi 8:
[[Kinofilmi]]kameran hankkiminen [[1927]] innosti Setälän uusiin kokeiluihin luovan valokuvauksen alueella. Setälä oli hyvin kiinnostunut myös valokuvauksen tekniikasta. Hän onnistui määrittelemään [[objektiivi]]n aukon täsmällisen vaikutuksen kuvan terävyysalueeseen ja kaiversi terävyysalueasteikon [[Leica]]-kameransa objektiiviin. Kun hän lähetti Leicansa [[Saksa]]an korjattavaksi, tehdas kopioi hänen keksimänsä asteikon, joka hieman myöhemmin oli kaikissa kehittyneissä objektiiveissa. Palkkioksi keksinnöstään Setälä sai tutustumiskäynnin Leica-tehtaalle ja yhden objektiivin.
Kaksikymmentäluvulla Helsingissä vaikutti vapaa valokuvaajien ryhmittymä [[ABISS]], johon Setäläkin kuului. ABISS kokosi Helsinkiin vuonna [[1930]] valokuvailmaisun kokeiluja sisältävän näyttelyn, joka herätti laajaa huomiota.<ref>[http://www.ateneum.fi/default.asp?docId=12416&showInfo=14678 Ateneum.fi], viitattu 10.12.2011</ref> Setälä avasi oman valokuvaamonsa Helsingissä [[1932]] ja toimi ammattikuvaajana vuoteen [[1945]]. Tänä aikana syntyi yli 20 000 kinofilmiruutua käsittävä suomalaisen henkilöhistorian kokoelma. Setälä luopui ammattimaisesta valokuvaamisesta [[1945]]. Tämän jälkeen hänen kameransa kirjasi enää muihin harrastuksiin ja matkoihin liittyviä muistoja. Setälä suuntasi mielenkiintoaan muille aloille, muun muassa muun muassa tekniikkaan ja kieliin, erityisesti [[esperanto]]on.
Setälä oli esperanton harrastuksen uranuurtajia [[Suomi|Suomessa]]. Hän on muun muassa kääntänyt ''[[Seitsemän veljestä]]'' esperantoksi. Hän lahjoitti varat Esperanto-säätiön perustamiseen. Säätiö aloitti toimintansa [[1955]].<ref>[http://www.helsinki.fi/%7Ejslindst/fes.html Esperanto-säätiö]</ref>Setälä osallistui aktiivisesti myös [[vapaa-ajattelijat|vapaa-ajattelijoiden]], erityisesti Helsingin vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen toimintaan. Setälä oli myös oman aikansa rauhanaktivisteja.
Rivi 14:
Setälä toimi [[Taideteollisuuskoulu]]n valokuvateorian opettajana 1935–1939. Vuosina 1918–1932 hän työskenteli toimittajana Kustannus Oy [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]]ssa ja työsti useita oppi- ja tietokirjoja. Hän julkaisi myös omia tieto- ja oppikirjoja. Hänen [[1940]] julkaisemansa teos ''Valokuvaus tieteenä ja taiteena'' on edellenkin yksi alan perusteoksista Suomessa.
Täyttäessään 90 vuotta vuonna [[1982]] Setälä järjesti Helsingissä laajan valokuvausnäyttelyn, joka kattoi hänen koko seitsemän vuosikymmentä kestäneen uransa vaiheet. Samana vuonna [[Yleisradio]]n TV1 teki hänestä vajaan tunnin mittaisen dokumenttiohjelman ''90. kevät''.<ref name=EK>[http://www.elokuvakontakti.fi/dokumentit/teemat/90_kevat.htm Elokuvakontakti], viitattu 10.12.2011</ref> Tuolloin ilmestyi myös teos ''Valokuvauksen taide'', joka pohjautui aikaisempaan ''Valokuvaus tieteenä ja taiteena'' -kirjaan.
Setälä sai valtion kirjailijaeläkkeen [[1972]] ja valokuvataiteen valtionpalkinnon [[1973]]. Setälän kuvia on [[Suomen valokuvataiteen museo]]n kokoelmissa.<ref>[http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/kokoelmat/kokoelmissa#valokuvataiteen-museon-kokoelmat Valokuvataiteen museon kokoelmat], viitattu 10.12.2011</ref>
Setälän puoliso oli vuoteen 1955 kirjailija [[Aini Setälä]]<ref>[http://kirjasto.mikkeli.fi/node/1010 Mikkelin kaupunginkirjasto], viitattu 10.12.2011</ref> ja myöhemmin professori [[Hertta Kalkas]].<ref>Kuolleet, Helsingin Sanomat 10.12.2011 sivu C 11</ref>
==
* ''Esperanto Legolibro'',
* ''Esperanton opiskeluopas'',
* ''Täydellinen suomi–esperanto sanakirja'',
* ''Valokuvauksen taito'',
* ''Kodin taitosanakirja'',
* ''Valokuvaus tieteenä ja taiteena'',
* ''12 kielen avain'',
* ''Esperantokurso'',
* ''Oman kameran opas'',
* ''Taitokirja'',
* ''Oman kodin rakentaja'',
* ''Suuri taitokirja'',
* ''Valtatie kielitaitoon'',
* ''Valokuvauksen taide'',
==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}
==Kirjallisuutta==
* ''Setälä 1892–1985'', toim. Eila Haikarainen, Suomen valokuvataiteen museo 1992 ISBN 9519086404
==Aiheesta muualla==
*{{Kansallisbiografia|id = 8009|nimi =Vilho Setälä |tekijä = |ajankohta = |viitattu = }} (Maksullinen versio)
*[http://www.peda.net/en/magazine/jkl/kuvataidekoulu?m=content&a_id=43 Valokuvapaja / Vilho Setälän neljä valokuvaa]
*[http://www.helsinki.fi/~jslindst/esperanto.html Esperanto-säätiö]
| |||