Ero sivun ”Ralf Gothóni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p kh |
||
Rivi 14:
Gothóni aloitti musiikkiopintonsa viulunsoittajana kolmen vuoden vanhana ja piano-opintonsa viiden ikäisenä; hänen pianonopettajiaan olivat [[Tapani Valsta]] ja [[Ervin László]], ja esikuvikseen hän on maininnut [[Svjatoslav Richter]]in ja [[Arthur Rubinstein]]in. Gothóni debytoi 15-vuotiaana orkesterisolistina, ja vuonna 1967 hän esiintyi Jyväskylän kesässä ”Vuoden debytanttina”. 1960-luvun lopulla hän toimi harjoituspianistina Tukholman [[Kuninkaallinen ooppera|Kuninkaallisessa oopperassa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Haapakoski, Martti – Heino, Anni – Huttunen, Matti – Lampila, Hannu-Ilari – Maasalo, Katri | Nimeke= Suomalaisen musiikin historia: Esittävä säveltaide| Julkaisija= WSOY| Julkaisupaikka=Helsinki | Sivu=42 | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-23564-4}} </ref>
Ralf Gothónin uran merkkipaaluihin kuuluvat vuoden 1977 [[Schubertiadi]]t: neljäkymmentä suomalaista laulajaa esitti Helsingissä noin 450 [[Franz Schubert]]in [[lied]]iä. Konserttisarja nosti Gothónin kuuluisuuteen lied-pianistina, ja hän on uransa aikana esiintynyt muiden muassa [[Jorma Hynninen|Jorma Hynnisen]], [[Martti Talvela]]n, [[Arleen Augér]]in, [[Edith Mathis]]in, [[Anne Sofie von Otter]]in, [[Ileana
Gothóni on kantaesittänyt toista tusinaa konserttoa; vuonna 2004 hän soitti ja johti [[John Tavener]]in ''Pratirupa''-pianokonserton kantaesityksen Lontoossa säveltäjän 60-vuotisjuhlakonsertissa. Kaudella 2005–06 hän kantaesitti [[Aulis Sallinen|Aulis Sallisen]] ja Curtis Curtis-Smithin kaksoiskonsertot viulistivaimonsa Elina Vähälän kanssa. Gothónia kuullaan myös säännöllisesti merkittävien kamarimusiikkifestivaalien vierailevana taiteilijana.
| |||