Ero sivun ”Chris Sutton” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.6.4) (Botti muokkasi: it:Christopher Roy Sutton |
p w-fix (Mike Newell -> Mike Newell (jalkapalloilija)) + yhden henkilön nimen korjaus (O'Neil -> O'Neill) |
||
Rivi 26:
Suttonin isä [[Mike Sutton|Mike]] pelasi aikoinaan Norwich Cityssä, mihin Sutton itsekin meni nuorena puolustajana vuonna 1989. Ensiesiintymisensä seuran edustusjoukkueessa hän teki vuonna 1990 tultuaan vaihdosta kentälle [[Queens Park Rangers FC|Queens Park Rangersia]] vastaan. Englannin alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa hän debytoi vuonna 1992. Norwichissa Sutton teki 127 ottelussa peräti 43 maalia, vaikka monipuolisena pelaajana pelasi usein myös mm. keskuspuolustajana.
Vuonna 1994 Sutton siirtyi silloisella Britannian ennätyssummalla, 5 miljoonalla punnalla, [[Blackburn Rovers FC|Blackburniin]] ja johdatti joukkueen heti ensimmäisellä kaudellaan yhdessä [[Alan Shearer]]in kanssa valioliigan mestaruuteen. Toisella kaudellaan Blacburnissa Sutton kärsi loukkaantumisista. Kaudeksi 1996/1997 sekä Shearer että [[Mike Newell (jalkapalloilija)|Mike Newell]] lähtivät Blackburnista ja seuran menestys oli kääntynyt laskuun. Marraskuussa 1997 Sutton teki ensiesiintymisensä Englannin A-maajoukkueessa vaihtomiehenä Kamerunia vastaan. Kaudella 1997/1998 Sutton teki Blackburnissa 18 liigamaalia, mikä auttoi Blackburnin sarjataulukossa kuudenneksi ja [[UEFA Cup]]iin, ja jakoi maalikuninkuuden [[Dion Dublin]]in ja [[Michael Owen]]in kanssa, mutta [[Glenn Hoddle]] jätti hänet ulos kesän 1998 [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1998|MM-kisoista]] hänen kieltäydyttyä helmikuussa B-maaottelusta Chileä vastaan. Kaudella 1998/1999 Sutton pelasi vain 17 liigapeliä ja Blackburn putosi ykkösdivisioonaan.
Blackburnin pudottua liigasta Suttonin siirrosta käytiin kovaa spekulointia, ja hän päätyi lopulta kaudeksi 1999/2000 [[Chelsea FC|Chelseaan]] kymmenellä miljoonalla punnalla kuuden vuoden mittaisella sopimuksella. Chelseassa Sutton ei kuitenkaan osoittautunut hintansa veroiseksi ja vietti paljon aikaa vaihtopenkillä etenkin joukkueen hankittua [[George Weah]]in lainasopimuksella kevätkaudeksi. Sutton teki 39 ottelussa vain kolme maalia ja hänen aikansa Chelseassa jäi vain yhden kauden mittaiseksi.
Rivi 32:
Kesällä 2000 Sutton siirtyi Skotlantiin [[Celtic FC|Celticin]] riveihin Skotlannin uudella ennätyssummalla kuudella miljoonalla punnalla ja onnistui uudessa seurassaan maalinteossa heti avausottelussaan, ja teki helmikuussa kaksi maalia 6-2 voitossa paikallisvastustaja [[Rangers FC|Rangersia]] vastaan sinetöi hänen asemansa joukkueessa. Hän muodosti [[Henrik Larsson]]in kanssa tehokkaan hyökkäyskaksikon joka auttoi seuran liigamestaruuteen saakka. Seuraavalla kaudella Celtic jäi ilman ainuttakaan pokaalia hävittyään liigamestaruuden vain maalierolla Rangersille, joka päätöskierroksella voitti [[Dunfermline Athletic FC|Dunfermlinen]] 6-1. Sutton syytti Dunfermlinea mestaruuden menettämisestä minkä lisäksi arvosteli oman ottelunsa tuomareita. Hänet tuomittiin neljän ottelun pelikieltoon<ref>http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/football/teams/c/celtic/3090101.stm</ref>. Suttonin paras kausi Celticissä oli 2003/2004, jolla hän teki 20 maalia ja auttoi joukkueensa sekä cup- että liigamestaruuteen. Liigapelaajat äänestivät hänet kauden parhaaksi pelaajaksi<ref>http://www.scotprem.com/content/default.asp?page=s2&newsid=7409</ref>.
Tammikuussa 2006 Sutton siirtyi vapaalla siirrolla Englantiin valioliigaseura [[Birmingham City FC|Birminghamiin]]. Hän kärsi kuitenkin loukkaantumisista eikä kyennyt estämään joukkueen putoamista pääsarjasta, ja sai lähtöpassit kauden päätteeksi. Lokakuussa 2006 Sutton teki loppukauden mittaisen sopimuksen entisen Celtic-valmentajansa [[Martin O'
==Valmentajaura==
| |||