Ero sivun ”Mustiala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''Mustiala''' on kylä, joka sijaitsee [[Tammela]]n kunnassa, [[Kanta-Häme]]en maakunnassa.
Mustialassa sijaitsevat [[Hämeen ammattikorkeakoulu]]n ja [[Hämeen ammatti-instituutti| Hämeen ammatti-instituutin]] yksiköt, joissa voi opiskella maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa. Mustialaan perustettiin Suomen ensimmäinen käytännöllis-tietopuolinen maanviljelysoppilaitos vuonna 1840, missä nykyinen ammattikorkeakoulu sijaitsee. Mustialassa sijaitsevat myös maataloushistoriallinen museo ja Kuninkaankartanon panimo. Mustialassa on sijainnut Suomen ensimmäinen maalaisposti, joka perustettiin vuonna 1860.
==Maanviljelysopiston historiaa==
Mustialan maanviljelysopiston syntyyn vaikuttivat jo 1700-luvulla alkanut yleinen kiinnostus kehittää maataloutta tuottavammaksi ja samalla kehittää Suomen omaa taloutta. Maanviljelysopisto perustettiin [[Suomen Talousseura|Suomen Talousseuran]] toimesta, mikä katsoi Suomen talouden kehittyvän parhaiten maatalouden kehittämisen kautta. Opiston perustamisvaliokunnassa olivat muun muassa Talousseuran puheenjohtaja [[Lars Gabriel von Haartman]] ja opiston ensimmäinen johtaja [[Sebastian Gripenberg]]. Opisto siirtyi valtion alaisuuteen vuonna 1860.
Opiston tarkoituksena oli kouluttaa karjan- ja maitotalouden hoitajia, lampureita ja maanviljelystyönjohtajia eli vouteja palvelemaan ensisijaisesti suurtiloja ja kartanoita. Katsottiin myös, että järkiperäinen maanviljelys leviäisi suurimmilta tiloilta myös pienimpien tilojen keskuuteen. Opiskelu oli jaoteltuna teoreettiseen ja käytännön opiskeluun, joka kuitenkin alkuvuosina painottui käytännön opiskeluun. Mustialan opistossa aloitti 1. marraskuuta 1840 opiskelunsa kahdeksan voutioppilasta ja kaksi karjakko-oppilasta. Mustialassa annettiin maan ylintä maanviljelysopetusta vuodesta 1865 lähtien, jolloin siellä aloitettiin kouluttamaan [[agronomi|agronomeja]]. Ylempi meijeriosasto perustettiin vuonna 1881.
Maanviljelysopiston opetusohjelmaan kuului myös muita koulutuslinjoja ja kursseja. Mustialan opistossa kouluttamisen lisäksi koetoimintaa, jossa kasvatettiin Suomessa tuntemattomimpia eläin- ja kasvilajeja. Maanviljelysopistossa myös kehitettiin ja koekäytettiin maanviljelyksessä tarvittavia työkaluja. Mustialaan perustettiin professori Karl Gustaf Johannes (Gösta) Grotenfeltin toimesta vuonna 1905 maataloushistoriallinen museo, jonka kokoelma perustui vanhoista maatalous- ja kotitalousvälineistä sekä aiheeseen liittyvistä kirjoista.
Mustialaan perustettiin maamiesopisto vuonna 1908, kun korkein maatalousopetus siirrettiin [[Helsingin yliopisto]]on <ref name="Ennola">{{Verkkoviite | Tekijä = Kari Ennola | Nimeke = Lehdistökuvat – Mustiala, Tammela | Julkaisu = Maisema ja aika – I.K.Inha ja K. A. Ennola | Osoite = http://www.kolumbus.fi/ennola/lehdisto/kuvat.html | Viitattu = 30.6.2010 }}</ref> vuoden 1906 päätöksellä. Hämeen ammattikorkeakouluun Mustiala on kuulunut osana vuodesta 1992.
==Opiston rakennettu ympäristö==
Mustialan maanviljelysopisto sijoitettiin entiseen Uudenmaan ja Hämeen ratsujoukkojen everstiluutnantin virkataloon, joka oli perustettu vuonna 1694. Ennen virkataloa paikalla oli sijainnut Kustaa Vaasan aikainen kuninkaankartano. Tila oli toiminut myöhemmin Portaan, Kalvolan ja Saarioisten pitäjien voudin asuinpaikkana. Mustiala läänitettiin Klaus Kristerinpoika Hornille vuonna 1562.
Mustialan maanviljelysopistoa aloitettiin rakentamaan Turun kaupunginarkkitehti [[Pehr Johan Gylich]]in johdolla vuonna 1838. Tuolloin vanhoista virkatalon rakennuksista oli osa vielä säilynyt, mutta myöhemmin ne purettiin kokonaan pois. Arkkitehti Gylich on suunnitellut opiston ensimmäiset matalat empiretyyliset asuinrakennukset. Myöhemmin rakennuskokonaisuutta ovat täydentäneet Hämeen lääninarkkitehti [[Carl Albert Edelfelt]] kaksikerroksisella uusrenessanssityylisellä opistorakennuksella (vanha talousrakennus) ja luultavasti myös Turun ja Porin lääninarkkitehti [[Georg Theodor Policron von Chiewitz ]] on suunnitellut rakennuksia Mustialaan. Opiston rakennuksia ympäröi kaunis puistoalue, jonka on suunnitellut ruotsalainen puutarhuri Knut Forsberg vuonna 1860.
Vanhan museorakennuksen on suunnitellut vuonna 1905 arkkitehti [[Henrik Reinhold Helin]] ja uudemman museorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jalmari Peltonen. He ovat myös muilla tavoin vaikuttaneet Mustialan rakennettuun ympäristöön 1900-luvulla. Arkkitehti Peltonen on muun muassa suunnitellut opiston uuden päärakennuksen vuonna 1961.
Mustialan maanviljelysopisto on osa valtakunnallisesti merkittävää Mustilala-Porras-Kaukolanharju -nimistä maisema-aluetta. Mustialan maanviljelysopisto on luokiteltu myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.<ref>{{RKY|id=955|nimi=Mustialan maanviljelysopisto}}</ref>
==Tapahtumia==
Rivi 16 ⟶ 33:
==Lähteet==
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=955 | Nimeke =Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Mustialan maanviljelysopisto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Museovirasto | Viitattu = 7.12.2011 | Kieli = }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_default.aspx
| Nimeke = Rakennusperintörekisteri. Mustialan maatalousoppilaitos. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2011| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Museovirasto | Viitattu = 7.12.2011 | Kieli = }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.tammela.fi/portal/matkailu/historialliset_nahtavyydet/mustiala,_hamk/ | Nimeke =Mustialan maatalousoppilaitos | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammelan kunta | Viitattu = 17.5.2010 | Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tuorlahti, Verner | Nimeke = Mustiala 1840–1940. 100 vuotta maatalousopetusta | Suomentaja = | Vuosi = 1943| Luku = | Sivu = |
Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Forssa | Julkaisija = | Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
===Viitteet===
{{Viitteet}}
| |||