|
[[Kuva:Porkkalan_vuokra-alueen_kartta.jpg|right|250px|thumb|Moskovan välirauhansopimuksen liitteenä ollut kartta Porkkalan vuokra-alueen rajoista.]]
'''Vaaran vuodet''' -termiänimitystä on käytetty Suomessa [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jokajolloin jatkuiSuomen vuodenpelättiin verranmuuttuvan vieläkommunistiseksi vuonnavaltioksi joko [[1947Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] solmitunmiehityksen tai [[Pariisinkommunisti]]en rauhavallankaappauksen (1947)|lopullisenkautta. rauhansopimuksen]]Pelkoa jaaiheuttivat sitätuolloin seuranneenmonet valvontakomission[[välirauha]]n maastaehdot lähdönsekä jälkeen.sisä- Terminäja "Vaaranulkopolitiikan vuodet"tapahtumat. saiUhka alkunsaliittyi [[LauriKylmä Hyvämäkisota|Laurikylmän Hyvämäensodan]] vuodenalkuvaiheeseen, 1954jolloin kirjastaNeuvostoliitto "Vaarantiivisti vuodetotettaan 1944-1948"<ref>Hannuja Rautkallio,kommunistiset Paasikivipuolueet vainousivat Kekkonenyksinvaltaan muissa [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] maissa. SuomiSodan lännestäpäättymisestä nähtynä1944 1945–1956,alkaneden s.vaaran 9.vuosien Helsinki:on Tammi,katsottu 1990.jatkuneen ISBNvielä 951-309-314-X</ref>vuonna 1947 solmitun [[Pariisin rauha (1947)|lopullisen rauhansopimuksen]] ja sitä seuranneen [[valvontakomissio]]n maasta lähdön jälkeen ja päättyneen 1948 tai 1949.
[[Antikommunismi|Antikommunistista]] näkemystä edustava termi "Vaaran vuodet" sai alkunsa [[Lauri Hyvämäki|Lauri Hyvämäen]] vuonna 1954 julkaisemasta kirjasta ''Vaaran vuodet 1944-1948''<ref>Hannu Rautkallio, Paasikivi vai Kekkonen. Suomi lännestä nähtynä 1945–1956, s. 9. Helsinki: Tammi, 1990. ISBN 951-309-314-X</ref>.
Tuolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] miehityksen tai kommunistisen vallankumouksen kautta. Pelkoa lisäsivät monet välirauhan ehdot sekä sisä- ja ulkopolitiikan tapahtumat. Lisäpelotteena toimi myös [[Porkkalan vuokra-alue|Porkkalan tukikohta]], joka sijaitsi vain parinkymmenen kilometrin päässä [[Helsinki|Helsingistä]], ja mahdollisti Suomen pääkaupungin nopean valtaamisen.
==Vaaran vuosien piirteitä==
[[Jatkosota|Jatkosodan]] jälkeen Suomeen asettui [[Moskovan välirauha]]n ehtojen mukaisesti [[Neuvostoliitto|pääasiassa Neuvostoliiton]] nimeämä [[Liittoutuneiden valvontakomissio]] valvomaan rauhanehtojen toteutusta. Sen johtoon tuli [[Andrei Ždanov]]. Rauhanehtoja olivat muun muassa [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvaukset]], [[Porkkalan vuokraus]], sotilaiden määrääminen takaisin siviiliin, saksalaisten ajaminen pois Suomesta, [[Luettelo välirauhansopimuksen perusteella lakkautetuista järjestöistä|fasististen järjestöjen lakkauttaminen]] ja [[sotasyyllisyysoikeudenkäynti|sotasyyllisten tuomitseminen]]. Nämä osaltaan aiheuttivat pelon, että Suomi kokisi saman kohtalon kuin [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] maat, jotka Neuvostoliiton vaikutuksesta muuttuivat sosialistisiksi [[Neuvostoliittokansandemokratia|Neuvostoliitonkansandemokratioiksi]]. vaikutuksestaLisäpelotteena muuttuivattoimi myös [[sosialismiPorkkalan vuokra-alue|sosialistisiksiPorkkalan tukikohta]], joka sijaitsi vain parinkymmenen kilometrin päässä [[kansandemokratiaHelsinki|kansandemokratioiksiHelsingistä]], ja periaatteessa mahdollisti Suomen pääkaupungin nopean valtaamisen. Neuvostoliitto ei tosin koskaan konkreettisesti käyttänyt tätä uhkaa.
Syksyllä 1944 Suomessa varauduttiin mahdolliseen miehitykseen mm.muun muassa siten, että armeija [[Asekätkentä|kätki aseita ]] 30 000 miestä varten, mahdollista sissisotaa varten miehitystilanteessa. Myös valtionhallinnossa oli valmiiksi suunniteltu evakuointisuunnitelmat. Talven kuluessa tilanne kuitenkin rauhoittui ja välitön miehityksen vaara väistyi. Kätketyt aseet päätettiin keväällä 1945 siirtää takaisin armeijan varastoihin, jolloin valvontakomissio huomasi sen. Neuvostoliitto olisi voinut käyttää tätä tekosyynä Suomen miehitykseen, mutta sen reaktiot jäivät kuitenkin vaisuksi. ▼Rauhanehdoissa vapautettiin kommunististen [[puolue]]iden toiminta, mikä vaikutti sisäpoliittiseen tilanteeseen. Kommunistien liittolaisineen perustama [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]] sai [[Eduskuntavaalit 1945|1945 eduskuntavaaleissa]] 49 paikkaa ja [[hallitus|hallituksessa]] 6 paikkaa. Sosiaalidemokraattien ehdokaslistoilta valittujen [[Sylvi-Kyllikki Kilpi|Sylvi-Kyllikki Kilven]] ja [[Atos Wirtanen|Atos Wirtasen]] siirryttyä syksyllä 1946 SKDL:n ryhmään muodostui siitä eduskunnan suurin. SKDL:n suosion vuosina velloivat useat huhupuheet [[kommunisti]]en vallankaappausaikeista, jotka jäivät kuitenkin suunnitelmiksi. ▼
▲Rauhanehdoissa vapautettiin kommunististen [[puolue]]idenpuolueiden toiminta, mikä vaikutti sisäpoliittiseen tilanteeseen. Kommunistien liittolaisineen perustama [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto |SKDL]] (SKDL) sai [[Eduskuntavaalit 1945| kevään 1945 eduskuntavaaleissa]] 49 paikkaa ja [[ Paasikiven III hallitus| hallituksessauuteen hallitukseen]] 6 paikkaaministeriä. Suomen [[sisäministeri]]ksi tuli [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen Kommunistiseen Puolueeseen]] (SKP) kuulunut [[Yrjö Leino]] ja pian kommunistit valtasivat valtiollisen poliisin, jolloin syntyi niin sanottu [[Punainen Valpo]]. Sosiaalidemokraattien ehdokaslistoilta valittujen [[Sylvi-Kyllikki Kilpi|Sylvi-Kyllikki Kilven]] ja [[Atos Wirtanen|Atos Wirtasen]] siirryttyä syksyllä 1946 SKDL:n ryhmään muodostui siitä eduskunnan suurin. SKDL:nVarsinkin suosionvuonna vuosina1948 velloivat useat huhupuheet [[kommunisti]]enkommunistien vallankaappausaikeistavallankaappaussuunnitelmista, jotkajoiden olemassaoloa ei kuitenkaan ole jäivätkyetty kuitenkinvarmasti suunnitelmiksitodistamaan.
▲Syksyllä 1944 Suomessa varauduttiin mahdolliseen miehitykseen mm. siten, että armeija kätki aseita 30 000 miestä varten, mahdollista sissisotaa varten miehitystilanteessa. Myös valtionhallinnossa oli valmiiksi suunniteltu evakuointisuunnitelmat. Talven kuluessa tilanne kuitenkin rauhoittui ja välitön miehityksen vaara väistyi. Kätketyt aseet päätettiin keväällä 1945 siirtää takaisin armeijan varastoihin, jolloin valvontakomissio huomasi sen. Neuvostoliitto olisi voinut käyttää tätä tekosyynä Suomen miehitykseen, mutta sen reaktiot jäivät kuitenkin vaisuksi.
Keväällä 1948 Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa [[YYA-sopimus|YYA-sopimuksen]], mikä stabiloi Suomen ja Neuvostoliiton välejä. [[Eduskuntavaalit 1948|Kesän 1948 eduskuntavaaleissa]] SKDL kärsi vaalitappion ja se pudotettiin pois uudesta hallituksesta.
==Lähteet==
* Forum: Suomen historian käännekohtia (Otava){{lähde tarkemmin}}
== Viitteet ==
{{Viitteet}}
[[Luokka:1940-luku]]
[[Luokka:Itsenäisen Suomen historia]]
| 