Ero sivun ”Pituuspiiri” versioiden välillä

78 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
Linkkien korjailua.
p (r2.6.3) (Botti lisäsi: sn:Muyeranhambo poisti: an:Lonchitut)
(Linkkien korjailua.)
[[KuvaTiedosto:Prime meridian.jpg|thumb|200px|[[Greenwich]]in nollameridiaani]]
'''Pituuspiiri''' (''longitudi'', ''meridiaani'') kuvaa maanpinnan kohdan sijaintia itä-länsi -suunnassa. Yhdessä [[leveyspiiri]]n kanssa se määrittää minkä tahansa paikan sijainnin. Meridiaani on navalta navalle ulottuva [[isoympyrä]]n puolikas.
 
Pituuspiiriä merkitään joskus kreikkalaisella kirjaimella [[lambda]], λ. Toisin kuin leveyspiirillä, jonka luonnollinen nollakohta on [[päiväntasaaja]], pituuspiirin nolla-asteen valinta on sopimuksenvarainen. [[Washington D.C.(DC)|Washingtonissa]] vuonna [[1884]] pidetyssä kansainvälisessä kokouksessa sovittiin [[Greenwich]]in pituuspiiri yhteiseksi 0-longitudiksi. Samalla sovittiin myös [[Greenwichin aika]] maapallon [[aikavyöhyke]]järjestelmän perustaksi, jonka mukaan muidenkin aikavyöhykkeiden kelloaika määräytyy.<ref name=Oja>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 84| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Tunniste = ISBN 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.4.2010 | Kieli = }}</ref>
 
Aikaisemmin oli käytetty monia muitakin nollapituuspiirejä. [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaioksen]] kartassa pituusasteet laskettiin Ferrosta (nyk. [[El Hierro]]), [[Kanariansaaret|Kanariansaarten]] läntisimmästä saaresta, joka oli tuolloin tunnetun maailman läntisin kohta.<ref name=Oja /> Saman pituuspiirin määräsi vuonna [[1634]] myös [[Kardinaali Richelieu|Richelieu]] Ranskassa käytettävien karttojen nollapituuspiiriksi, mutta myöhemmin tarkoitukseen alettiin käyttää [[Pariisi]]n observatorion pituuspiiriä. Suomessa pituusasteita mitattiin Ferrosta vielä 1800-luvulla; esimerkiksi [[Valtiokalenteri]]ssa ilmoitettiin Helsingin sijaitsevan 42°37,5' itään Ferron meridiaanista tai 5°21,9' länteen [[Pulkova]]n observatoriosta. Sen sijaan [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]ssa Greenwichin pituuspiiriä alettiin käyttää nollameridiaanina jo 1700-luvulla, ja jo ennen Washingtonin konferenssia sitä käytettiin noin 70 %:ssa maailman [[merikartta|merikartoissa]].<ref name=Oja /> Ennen sopimusta tässä tehtävässä on käytetty mm. [[Rooma]]a, [[Kööpenhamina]]a, [[Jerusalem]]ia, [[Pietari (kaupunki)|Pietaria]], [[Pisa]]a ja [[Philadelphia]]a.{{lähde}}
 
Pituuspiiri annetaan asteina välillä 0-180° läntistä tai itäistä pituutta. Yksi pituusaste (°) voidaan jakaa kuuteenkymmeneen [[kulmaminuutti|minuuttiin]] ('), jotka puolestaan voidaan jakaa kuuteenkymmeneen [[kulmasekunti|sekuntiin]] ("). Itäistä pituutta merkitään yleensä kirjaimella E, läntistä kirjaimella W. Esimerkiksi [[Helsinki|Helsingin]] pituuspiiri on 24°56'55" E. Joskus läntistä pituutta merkitään negatiivisilla asteilla, itäistä positiivisilla. Itäinen ja läntinen 180. pituuspiiri yhtyvät, ja [[päivämääränrajapäivämääräraja]] kulkee suurimmaksi osaksi tätä pituuspiiriä pitkin.
 
Tähtitieteellisesti paikan pituuspiiri voidaan laskea paikan leveyspiirin, jonkin tunnetun taivaankappaleen [[deklinaatio (tähtitiede)|deklinaation]] ja taivaankappaleen korkeuden avulla. Laskutoimitus tapahtuu [[pallotrigonometria|pallotrigonometrisesti]] pallokosiniväittämää käyttäen. Oikean pituuspiirin saamisen edellytyksenä on [[kronometri]]n näyttämä [[GMT]]:n mukainen aika. Lasketun pituuspiirin ja todellisen pituuspiirin ero on sama kuin kronometriajan korjaus. Entisinä aikoina kun [[aikamerkki]]en saaminen ei ollut mahdollista pitkien etäisyyksien vuoksi, oli mahdollista saada selville kronometrin virhenäyttö matkan varrella olevan tunnetun maamerkin mukaan. Tuntikulmalaskussa oli tässä tapauksessa oltava huolellinen. Auringon, kuun ja planeettojen deklinaatiot ja laskutoimituksessa käytettävät logaritmit oli interpoloitava. Kiintotähdillä on lähestulkoon muuttumaton deklinaatio. Kiintotähtien deklinaatioihin kuitenkin vaikuttaa maapallon [[Prekessio|akselin huojunta]] ja ns. [[nutaatio]], vapina.
 
Termi meridiaani johtuu [[latina]]n puolipäivää tai etelää merkitsevästä sanasta ''meridies''. Pituus- ja leveysasteista myös käytetyt nimet longitudi ja [[latitudi]] johtuvat [[latina]]n sanoista ''longus'' (pitkä) ja ''latus'' (leveä).
== Pituuspiiri tähtitieteessä==
 
[[Tähtitiede|Tähtitieteessä]] [[taivaanpallo]]lle voidaan määritellä [[koordinaatisto]]t leveys- ja pituuspiireineen useillakin eri tavoilla. Yleisimmin on käytössä Maan päiväntasaajan tasoon perustuva [[Ekvaattorijärjestelmä|ekvatoriaalinen koordinaatisto]]. Sen mukaisesta longitudista käytetään termiä [[rektaskensio]]. Se ilmoitetaan yleensä aikayksikköinä, [[tunti|tunteina]], [[minuutti|minuutteina]] ja [[sekunti|sekunteina]], ja nollakohtana käytetään kevättasauspistettä, toisin sanoen sitä kohtaa [[taivaanpallo]]lla, jossa Aurinko on [[kevätpäiväntasaus|kevätpäiväntasauksena]]. Aikayksiköt ilmaisevat, kuinka paljon myöhemmin kyseinen pituuspiiri on suoraan etelässä kuin kevättasauspiste.
 
Tähtitieteessä käytetään muitakin koordinaatistoja. [[Galaktinen koordinaatisto]] onkin kätevä merkittäessä [[Linnunrata|Linnunradan]] kohteita. Auringon ja planeettojen sijaintien ilmaisemiseen käytetään usein ''ekliptistä koordinaatistoa'', jonka leveyspiirit lasketaan maan radan tasosta eli [[ekliptika]]sta ja pituuspiirit ovat kohtisuorassa ekliptikaa vastaan.
 
== ViitteetLähteet ==
 
{{viitteet}}
 
8 045

muokkausta