Ero sivun ”Painaminen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Historia: järjestely
Rivi 4:
 
== Historia ==
Kirjapainotaito teki [[tieto|tiedon]] monistamisesta nopeaa ja ennen kaikkea halpaa. Kirjapainotaitoa on sanottu yhdeksi maailman suurimmista keksinnöistä. Kirjapainotaito mahdollisti ihmisen käsityksen muokkaamisen itsestään ja maailmasta ympärillään.
 
[[Kuva:Jingangjing.gif|thumb|300px|right|Kiinalainen Timanttisuura, vanhin tunnettu painettu kirja, Tang-dynastian ajalta vuodelta 868.]]
Euroopassa kirjapainotaidon edeltäjänä oli puupiirrospaino, joka kulkeutui Eurooppaan Kiinasta. Puupiirrospainossa kirjapainotuotteita tehtiin kaivertamalla sivu (tai kuva) puulevylle ja käyttämällä sitä monistamiseen. Näin tehtiin muun muassa pyhimystenkuvia selityksineen (ns. ''[[biblia pauperum]]''). Puupiirrospainotekniikka sopi merkittävästi paremmin kiinalaiselle kirjoitukselle, jossa erilaisia merkkejä on hyvin suuri määrä, kuin latinalaiselle merkistölle.
 
=== Irtokirjasin ===
Kirjapainotaidon suuri mullistus Euroopassa oli [[kirjake|irtokirjasimien]] keksiminen 1400-luvulla, jolloin samaa kirjasinta voitiin käyttää yhä uudelleen ja uudelleen monien ja erilaisten kirjapainotuotteiden tekemiseen. Kiinassa sama tekniikka oli kehitetty jo aiemmin. Kirjapainotaidon eurooppalaisena keksijänä pidetään [[Johannes Gutenberg]]iä. Hän alkoi valaa kirjasimia metallista.
 
Rivi 12 ⟶ 15:
 
Gutenberg ja hänen liikekumppaninsa J. Fustin apulainen P. Schöffer paransivat kirjasinten valantaa ja painomustetta. Vuonna [[1462]] sekä Gutenbergin että Fust-Schöfferin kirjapainot paloivat. Tästä seurasi työmiesten hajaantuminen Euroopan eri maihin ja samalla kirjapainotaidon leviäminen.
 
Ensimmäinen [[Ruotsi]]ssa painettu kirja on vuodelta [[1483]]. Vanhin [[Suomi|Suomea]] varten tilattu painettu kirja on vuonna [[1488]] [[Lyypekki|Lyypekissä]] painettu ''[[Missale Aboense]]'', ja ensimmäinen suomenkielinen kirja [[Tukholma]]ssa vuonna [[1542]] tai [[1543]] painettu [[Mikael Agricola]]n ''[[Abckiria]]''. Suomen ensimmäinen kirjapaino perustettiin [[Turun Akatemia|Turun Akatemian]] yhteyteen vuonna [[1642]]. Sitä seurasivat Turun toinen kirjapaino vuonna [[1668]] ja [[Viipuri|Viipurin]] kirjapaino vuonna [[1689]].
 
Kirjapainotaito teki [[tieto|tiedon]] monistamisesta nopeaa ja ennen kaikkea halpaa. Kirjapainotaitoa on sanottu yhdeksi maailman suurimmista keksinnöistä. Kirjapainotaito mahdollisti ihmisen käsityksen muokkaamisen itsestään ja maailmasta ympärillään.
 
=== Latomakone ===
Uusi mullistus kirjapainossa tapahtui latomakoneen myötä. Aikaisemmin latojat olivat kirjapainossa laittaneet kirjasimet yksitellen painolevyihin. On selvää, että sellainen painaminen oli erittäin työlästä. Vuonna [[1886]] [[Ottmar Mergenthaler]] esitteli ''New York Tribunen'' kustantajille kehittämänsä latomakoneen. Kone teki seitsemän ammatitaitoisen latojan työn kooten painolevylle automaattisesti rivin kirjasimia, "a line o' types", josta menetelmä sai nimen [[Linotype]]. Latojat vastustivat kiihkeästi latomakoneita, mikä hidasti huomattavasti Linotypen yleistymistä. Pitkällä aikavälillä kehitys ei kuitenkaan ollut pysäytettävissä. Latomakonetta on kiittäminen muutaman kolikon hintaisista sanomalehdistä ja tavallisten ihmisten ostettavissa olevista kirjoista ja sitä kautta lukutaidottomuuden vähittäisestä katoamisesta. <ref name="popp">Popp, Georg (toim.): ''Hengen jättiläiset''. WSOY, Helsinki, 1960.</ref>
 
=== Historia Pohjolassa ===
 
Ensimmäinen [[Ruotsi]]ssa painettu kirja on vuodelta [[1483]]. Vanhin [[Suomi|Suomea]] varten tilattu painettu kirja on vuonna [[1488]] [[Lyypekki|Lyypekissä]] painettu ''[[Missale Aboense]]'', ja ensimmäinen suomenkielinen kirja [[Tukholma]]ssa vuonna [[1542]] tai [[1543]] painettu [[Mikael Agricola]]n ''[[Abckiria]]''. Suomen ensimmäinen kirjapaino perustettiin [[Turun Akatemia|Turun Akatemian]] yhteyteen vuonna [[1642]]. Sitä seurasivat Turun toinen kirjapaino vuonna [[1668]] ja [[Viipuri|Viipurin]] kirjapaino vuonna [[1689]].
 
== Painotekniikka ==