Wikipedia

Ero sivun ”Akkadin valtakunta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Escarbot (keskustelu | muokkaukset)
89 186 muokkausta
p r2.5.5) (Botti poisti: ar, bg, en, fa, id, jv, lv, mk, ms, zh-min-nan
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 162 muokkausta
p fix
Rivi 1:
{{Malline:Muinainen Mesopotamia}}
 
'''Akkad''' (''Agade'') oli muinainen [[seemiläiset|seemiläinen]] valtio keskisessä [[Mesopotamia]]ssa noin [[2300-luku eaa.|2350 eaa.]]–[[2100-luku eaa.|2150 eaa.]] Akkadin perusti kuningas [[Sargon Suuri]], [[Kiš]]in kuninkaan juomanlaskija noin 2350 eaa. Sargon valloitti [[Persianlahti|Persianlahdelta]] [[Välimeri|Välimereen]] ulottuvan suuren imperiumin ja mm. tuhosi Syyriaa hallineen [[Ebla]]n kauppavaltion.
Rivi 6:
 
==Sargon Suuri==
 
:Pääartikkeli: ''[[Akkadin Sargon]]''
 
[[Kuva:Orientmitja2300aC.png|thumb|right|200px|Mesopotamian seudun karttaa Sargon I:n aikoihin.]]
 
Kišin kuninkaat olivat seemiläisiä, ja esimerkiksi Alusarsid, Sumerin suurkuninkaan [[Lugalzaggesi]]n aikalainen, valloitti lyhyeksi aikaa [[Elam]]in ja Barahin. Akkad oli tai pyrki olemaan aina suurvalta. [[Akkadin Sargon|Sargonin]] kerrotaan olleen ylipapittaren ei-toivottu lapsi, jonka raskaaksi tullut ylipapiter jätti ajelehtimaan korissa jokeen, ja jonka muuan puutarhutri löysi. Sargon nousi Kishin kuninkaan ylimysten joukkoon juomanlaskijaksi ja kaappasi lopulta kuninkaaltaan vallan. Nyt Sargon määräsi kishin miehet sotaan naapurikapunkeja vastaan. Nämä voittivatkin useimmat taistelut luultavasti kevyen ja tehokkaan aseistuksen takia.
akkadilaislla oli jousia, tapparoita, sotakirveitä ja nopeita sotavaunuja. Sargon hyökkäsi etelään ja kukisti siellä vastikään valtaan nousseen [[Umma (kaupunki)|Umman]] kuninkaan [[Lugalzaggesin]]. Sargon valtasi itäise Elamin maan ja luultavasti Hahraininkin. Pian Sargon hyökkäsi pohjoiseen [[Subartu|Subartuun]] eli [[assyria|Assyriaan]], [[Mari (kapunki)|Mariin]] luultavasti myös syyriaan Eblaan. Sargon valtasi libanonin seetripuuta kasvavat amanusvuoret, kuparia tuottavan Kyproksen ja Etelä-Turkin Taurusvuoret.▼
[[Akkadin Sargon|Sargonin]] kerrotaan olleen ylipapittaren ei-toivottu lapsi, jonka
Sargon Suuri ei kutsunut itseään enää aiempien suurkuninkaiden takaan kishin kuninkaaksi vaan Neljän maailmanäären kuninkaaksi. Sargon siirsi pääkaupunkinsa kishistä Agaden kylään, jonne perustiensimmäisen pysyvän, 5400 miehen vahvuisen kasarmeihin sijoitetun armeijan. Akkadin kielestä tuli Mesopotamian virallinen kieli, alueesta kaksikielinen sumeri-akkadi. Vaikka Sargon arvosti Sumerin sivistystä, sumerilaiset kapinoivat häntä vatsaan. Sargon koetti saada sumerit palvomaan jumalaansa Dagania.▼
raskaaksi tullut ylipapiter jätti ajelehtimaan korissa jokeen, ja jonka muuan puutarhutri löysi. Sargon nousi Kishin kuninkaan ylimysten joukkoon juomanlaskijaksi ja kaappasi lopulta kuninkaaltaan vallan. Nyt Sargon määräsi kishin miehet sotaan naapurikapunkeja vastaan. Nämä voittivatkin useimmat taistelut luultavasti kevyen ja tehokkaan aseistuksen takia.
akkadilaislla oli jousia, tapparoita, sotakirveitä ja nopeita sotavaunuja.
▲Sargon hyökkäsi etelään ja kukisti siellä vastikään valtaan nousseen [[Umma (kaupunki)|Umman]] kuninkaan [[Lugalzaggesin]]. Sargon valtasi itäise Elamin maan ja luultavasti Hahraininkin. Pian Sargon hyökkäsi pohjoiseen [[Subartu|Subartuun]] eli [[assyria|Assyriaan]], [[Mari (kapunki)|Mariin]] luultavasti myös syyriaan Eblaan. Sargon valtasi libanonin seetripuuta kasvavat amanusvuoret, kuparia tuottavan Kyproksen ja Etelä-Turkin Taurusvuoret.
Sargon Suuri ei kutsunut itseään enää aiempien suurkuninkaiden takaan kishin kuninkaaksi vaan Neljän maailmanäären kuninkaaksi.
▲Sargon siirsi pääkaupunkinsa kishistä Agaden kylään, jonne perustiensimmäisen pysyvän, 5400 miehen vahvuisen kasarmeihin sijoitetun armeijan. Akkadin kielestä tuli Mesopotamian virallinen kieli, alueesta kaksikielinen sumeri-akkadi. Vaikka Sargon arvosti Sumerin sivistystä, sumerilaiset kapinoivat häntä vatsaan. Sargon koetti saada sumerit palvomaan jumalaansa Dagania.
 
== Naram-Sin ==
 
[[Kuva:Stele Naram Sim Louvre Sb4.jpg|thumb|250px|Akkadin kuninkaan [[Naram-Sin|Narām-Sīnin]] muistokivessä juhlitaan hänen voittojaan, n. 2250 eaa.]]
Akkadin valtiaat kuolivat usein vallankaappauksissa, joissa ei kaihdettu veljesmurhiakaan. Sargonia seurasivat Rimuš ja Maništusu, jotka molemmat kuolivat väkivaltaisesti palatsijuonittelujen tuloksena. Heidän aikanaan Akkadin imperiumi kutistui huomattavasti. Syyria ja Elam menetettiin. Maništusu kuitenkin piti lyhyen aikaa Elamin pääkaupunkia Susaa vallassaan. Toinen tunnettu akkadilainen hallitsija oli Naram-Sin, kuka eli noin 2250 eaa. Hän kukisti alussa kapinan. Naram-Sin valloitti takaisin joitain alueita, jotka oli menetetty Sargonin kuoltua, muun muassa Kyproksen, ja lisäksi Makanin Omanissa. Akkadilaiset hyökkäsivät kurdialueelle, Armeniaan ja Syyriaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimike=Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1 | Sivu =315– | Selite= | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1971 | Tunniste= }}</ref>
Naram-Sin valloitti takaisin joitain alueita, jotka oli menetetty Sargonin kuoltua, muun muassa Kyproksen, ja lisäksi Makanin Omanissa. Akkadilaiset hyökkäsivät kurdialueelle, Armeniaan ja Syyriaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimike=Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1 | Sivu =315– | Selite= | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1971 | Tunniste= }}</ref>
 
Naram-Sin taisteli Armeniassa asuvia heimoja vastaan. Naram-Sin rakennutti neliömäisäneliömäisiä linnoituksia, muun muassa massiivisen muurein ympäröidyn linnoituksen Tell Brakiin Luoteis-Syyriaan. Kurdien vuorilta on löydetty kaksi Naram-Sinin ajoilta peräisn olevaa steeleä.
 
Akkadin kuningas Šarkali-Šarri 'kaikkien kuninkaiden kuningas', teki tuloksetonta vastarintaa maahan hyökkääviä heimoja, kuten [[gutilaiset|gutilaisia]] vastaan. Lagašin Puzer-mama, [[Gudea]]n edeltäjä, teki Lagashista itsenäisen valtakunnan. Maa ajautui sekasaortoon ja taisteltiin kuninkuudesta, neljä kuningasta hallitsi kolme vuotta. Kuninkaat olivat Igigi, Imi, Nanum ja Ilulu. Sen jälkeen nousi oloja vakauttamaan vielä Dudu 21 vuodeksi. Maa kutistui jatkuvasti. Dudun pojan Shu-turulin (2233-2218 eaa.) kauden lopussa Akkad vallattiin, ja kuninkuus siirtyi Urukiin.
Lagašin Puzer-mama, [[Gudea]]n edeltäjä, teki Lagashista itsenäisen valtakunnan.
Maa ajautui sekasaortoon ja taisteltiin kuninkuudesta, neljä kuningasta hallitsi kolme vuotta. Kuninkaat olivat Igigi, Imi, Nanum ja Ilulu. Sen jälkeen nousi oloja vakauttamaan vielä Dudu 21 vuodeksi. Maa kutistui jatkuvasti. Dudun pojan Shu-turulin (2233-2218 eaa.) kauden lopussa Akkad vallattiin, ja kuninkuus siirtyi Urukiin.
 
== Akkad ja kulttuuri==
 
Akkad tuki Sumerin kulttuuria. Akkadissa oli postilaitos ja teitä; siellä tehtiin astronomisia löydöksiä. Akkadin Sargon hankki itselleen maatiloja ja lopulta kaikki maa oli kuninkaan käsissä.
 
Rivi 42 ⟶ 33:
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
<references />
 
== Katso myös ==
Rivi 52 ⟶ 43:
 
[[Luokka:Aasian entiset valtiot]]
[[Luokka: Muinainen Lähi-itä]]
[[Luokka: Mesopotamia]]
 
[[als:Akkad]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Akkadin_valtakunta”