Ero sivun ”Matalapaine” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.6.4) (Botti muokkasi: eu:Behe presioko gune
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p fix
Rivi 11:
=== Yleiskatsaus ===
 
[[Kuva:Matala muodostunut saakartalla.svg|thumb|right|200px|Matalapaineen kartta piirroksena. Matala liikkuu vasemmalta oikealle. Suihkuvirtauksen aaltohäiriöstä juuri syntynyt leveän V:n muotoinen matalapaine. Sadealue väritetty vihreäksi, vihreät kolmiot [[sadekuuro]]ja, mustat viivat [[isobaari|isobaareja]], katkoviiva yhtenäinen [[keskipilvi]]alue.]]
[[Kuva:Matala muodostunut saakartalla.svg|thumb|right|200px|
Matalapaineen kartta piirroksena. Matala liikkuu vasemmalta oikealle. Suihkuvirtauksen aaltohäiriöstä juuri syntynyt leveän V:n muotoinen matalapaine. Sadealue väritetty vihreäksi, vihreät kolmiot [[sadekuuro]]ja, mustat viivat [[isobaari|isobaareja]], katkoviiva yhtenäinen [[keskipilvi]]alue.]]
[[Kuva:Hieman pidemmalle kehittynyt matalapaine.svg|thumb|right|200px|Hieman pidemmälle kehittynyt matala, joka ei ole alkanut okludoitua. <!-- oikeinkirjoitus yhdellä k:lla, okkluusiorintama kahdella, älä kysy miksi --> Lämpimän rintaman edessä sadealue, kylmän rintaman takana [[matalan sola]], pohjoisesta tuleva [[kylmän ilman purkaus|kylmänpurkaus]] ja kuurosateita.]]
 
Rivi 32 ⟶ 31:
Pohjoisen pallonpuoliskon polaarinen matalapaine on suihkuvirtauksen pohjoiseen osoittava mutka, jos suihkuvirtaus kulkee alun perin suoraan leveyspiirien suuntaisesti. Sääkartalla tällaisen mutkan "huippu" näyttää pohjoiseen. Tarkemmin ottaen maanpintamatalan keskus on suihkuvirtauksen mutkan "huipusta" länteen ja hieman pohjoiseen, eli länsiluoteeseen<ref>Peltonen-Puhakka, Sääoppi, Otava 1984, ISBN 951-1-05908-4, sivu 132, kuva 78 ja myös kuva 77, sivu 131, ja osin myös kuva 76, sivu 130</ref>.
 
Häiriintymätön polaaririntama on monesti vakaa, [[stationaarinen rintama]]. Mutta siihen syntyy helposti aaltomaisia häiriöitä. Aluksi syntynyt aaltohäiriö on matala mutka. Aalto alkaa heti syntymisensä jälkeen pyöriä, jolloin lämmin ilmamassa muuttuu ylhäältä eli [[sääkartta|sääkartalta]] katsoen aaltomaisesta leveän V-kirjaimen muotoiseksi.
 
Näin matalapaineessa on kapeahko [[lämmin sektori]] ja leveämpi [[kylmä sektori]]. Kylmä [[ilmamassa]] on monesti pohjoisten leveysasteiden [[polaarinen ilmamassa|polaarista ilmaa]] ja lämmin [[keskileveysasteiden ilmamassa|keskileveysasteiden ilmaa]], mutta joskus kylmä ilma on arktista ilmaa ja lämmin polaarista ilmaa. Lämpimälle ilmamassalle ovat usein tyypillisiä [[kerrospilvi|kerrosmaiset pilvet]], kylmälle [[kumpupilvi|kumpupilvet]].
 
Pohjoisen pallonpuoliskon matala pyörii vastapäivään. Lämmin rintama jonka havaitsija huomaa ensin, on etenevän lämpimän ja väistyvän kylmän ilmamassan raja. Lämmin rintama on leveä ja siihen liittyy kerrospilviä ja pitkäkestoista sadetta laajalla alueella. Lämmintä rintamaa ajaa kiinni nopeammin liikkuva kylmä rintama, johon liittyy lyhyehköjä sadekuuroja ja korkeita [[kuuropilvi]]ä. Kylmää rintamaa seuraa kylmän ilman virtaus pohjoisesta, ns. [[kylmänpurkaus]] ja monesti epävakainen, vaihteleva sää. Matalapaineeseen liittyy rintamien lisäksi myös kylmän rintaman tapaisia matalan solia, joissa on voimakasta sadetta ja tuulta. Voimakkaimmillaan matalaan liittyvät tuulet ovat syvenevien matalapaineiden reunoilla.
 
Koska kylmä rintama on lämmintä nopeampi, matalapaineen vanhetessa sen V kapenee, kunnes matala alkaa ''okludoitua'' - siihen syntyy kylmän ja lämpimän ilman törmätessä okkluusiorintama. Kun matalapaine okludoituu, se muistuttaa ylhäältä katsoen t- tai y-kirjainta. Okludoitumisessa kylmä ilmamassa nostaa ylös lämpimän ilman. Ensiksi matalan keskustan lähelle syntyy okkluusiorintama, joka voi muistuttaa enemmän kylmää tai lämmintä rintamaa. Matalapaine syvenee yhä okkludoitumisen kestäessä.
Rivi 44 ⟶ 43:
Kun okkluusiorintama häviää, matalapaineesta jää jäljelle vain kuuropilvistä koostuva pyörre. Ajan myötä kuuropilvet haihtuvat pois. Niiden viimeiset merkit ovat untuvapilviä tai kumpukerrospilviä.
<!--
Matalapaineeseen liittyy [[suihkuvirtaus]], joka on suunnilleen matalan säärintamien rintaman suuntainen. Näin matala on suihkuvirtauksen mutkassa.
Näin matala on suihkuvirtauksen mutkassa.
-->
 
=== Matalapaineen kehityksestä ===
 
Matala liikkuu yläaallon mukana 1000–8000&nbsp;km ja kestää 3–7 päivää. Matalapaine liikkuu aluksi nopeasti mutta hidastuu tai pysähtyy loppua kohti kokonaan. Matalapaine liikkuu suunnilleen lämpimän sektorin tuulen suuntaisesti. Tulosuuntaan päin katsottaessa lämmin sektori on vasemmalla puolella. Matalan reitti on suora tai kaartuva, U:ta, J:tä, joskus S:ää tai ):ää muistuttava. Matalapaineen keskustan paine laskee okkluusion syntymään asti tai vielä 12 tuntia tämän jälkeenkin.
 
=== Matalapainesarjat, keskusmatalat ja sivumatalat ===
Rivi 60 ⟶ 58:
Matalapaineella on oma kuvionsa, johon liittyy tiettyyn suuntaan kulkeva ylätuuli ja suihkuvirtaus<ref>Peltonen, Sääoppi, 1984, sivu 131, kuva 77</ref>, ja alatuuli. Matalapaineen alueella pintatuuli puhaltaa vastapäivään kohti matalan keskustasta hieman vinosti isobaareihin nähden.
 
Kun havaitsija seisoo selkä maanpintatuulen tulosuuntaan niin, että kasvot ovat tuulelta suojassa, vinosti vasemmalta edestä tulevat [[yläpilvi|ylä-]] ja [[keskipåilvi|keskipilvet]] kertovat matalan lähestyvän ja sään huononevan. Yläpilviä eivät ole esimerkiksi tavalliset kumpupilvet ja kumpukerrospilvet. Niitä ovat vaikkapa [[untuvapilvi]], [[harsopilvi]], [[verhopilvi]] ja [[hahtuvapilvi]]. Tällöin matalan on lähestymässä etuoikealta, ja on syytä varautua pitkäkestoiseen sateeseen ja tuulen voimistumiseen. Jos yläpilvet tulevat selkä tuulta vastaan seisovaa havaitsijaa oikealta takaa, sää paranee. Matala on väistymässä etuvasemmalle, ja korkea tulossa takaoikealta. Jos ylätuuli puhaltaa havaitsijasta poispäin takavasemmalta etuoikealle, ollaan matalan lämpimässä sektorissa, sää ei muutu, paitsi että kylmä rintama voi tulla, ja ehkä kesäisiä lyhyitä sadekuuroja. Jos ylätuuli puhaltaa etuoikealta takavasemmalle, ollaan matalan kylmässä sektorissa ja sää on pääosin hyvä, mutta yksittäisiä sadekuuroja voi tulla. Käytännössä kesi viimeistä tapausta on monesti sama, kuin että ylä- ja alatuuli puhaltavat samaan tai vastakkaiseen suuntaan<ref>Suomalainen sääkirja, Etanasta El Niñoon, Juhani Rinne ..., Otava Toinen painos 1999, ISBN 951-1-15483-4, sivu 111, kuva yläoikealla ja myös teksti 110-111</ref>.
Jos yläpilvet tulevat selkä tuulta vastaan seisovaa havaitsijaa oikealta takaa, sää paranee. Matala on väistymässä etuvasemmalle, ja korkea tulossa takaoikealta. Jos ylätuuli puhaltaa havaitsijasta poispäin takavasemmalta etuoikealle, ollaan matalan lämpimässä sektorissa, sää ei muutu, paitsi että kylmä rintama voi tulla, ja ehkä kesäisiä lyhyitä sadekuuroja.
Jos ylätuuli puhaltaa etuoikealta takavasemmalle, ollaan matalan kylmässä sektorissa ja sää on pääosin hyvä, mutta yksittäisiä sadekuuroja voi tulla. Käytännössä kesi viimeistä tapausta
on monesti sama, kuin että ylä- ja alatuuli puhaltavat samaan tai vastakkaiseen suuntaan<ref>Suomalainen sääkirja, Etanasta El Niñoon, Juhani Rinne ..., Otava Toinen painos 1999, ISBN 951-1-15483-4, sivu 111, kuva yläoikealla ja myös teksti 110-111</ref>.
 
== Muita matalapaineita ==
 
'''Arktinen rintama''' on hyvin kylmän arktisen ilmamassan ja kylmän polaarisen ilmamassan raja. Tähän kehittyy lyhytikäisiä, voimakkaita, myrskyisiä ja pienehköjä ns. [[polaarimatala|polaarimatalia]], joiden läpimitta on vain 100–200&nbsp;km.