Ero sivun ”Aasianvilliaasi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p siirsi sivun Aasialainen villiaasi ohjauksen Aasianvilliaasi päälle: Equus hemionus = aasianvilliaasi
korjausta, päivitystä ja viitteistystä, toistoa pois (esim. maininta puoliaasi-nimityksestä oli tekstissä 3 kertaa)
Rivi 1:
{{Korjattava|Kiangin tiedot omaan artikkeliinsa ja nykyinen artikkeli siirrettävä nimelle [[aasianvilliaasi]].}}
{{Taksonomia/eläimet
| nimi =Aasialainen villiaasiAasianvilliaasi
| status = Erittäin uhanalainen
| iucn = 7951
| kuva = Kulaani Korkeasaari.jpg
| leveys = 250
| kuvateksti = Kulaani [[Korkeasaari|KorkeasaaressaKorkeasaaren eläintarhassa]].
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| yläkunta =
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| alakunta =
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| pääjakso_auktori =
| alajakso =[[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''
| lahko = [[Kavioeläimet]] ''Perissodactyla''
| heimo = [[Hevoseläimet]] ''Equidae''
| suku = ''[[Equus]]''
| laji = ''hemionus''
| jako =Lajit
*| [[Kulaani]]kaksiosainen = (''Equus hemionus)
| kaksiosainen_auktori = [[Peter Simon Pallas|Pallas]], 1775
| jako = Alalajit <ref name="MSW3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=14100020| Nimeke = ''Equus hemionus'' | Tekijä = Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.) | Julkaisu = Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed) | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 2.12.2011| Kieli = {{en}}}}</ref>
| jaot =
*''E. h. hemionus'' – [[kulaani]]<ref name="MUE2">{{Kirjaviite | Tekijä= Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.)| Nimike=Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät| Sivu = 299–319| Julkaisija=Weilin+Göös | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-35-4687-X}}</ref>
* [[Kulaani]] (''Equus hemionus)
*''E. h. blanfordi''
* [[Onageri (eläin)|Onageri]] (''Equus onager'')
*†''E. h. hemippus'' – [[syyrianvilliaasi]]<ref name="MUE2"/>
* [[Kiangi]] (''Equus kiang'')
*''E. h. khur'' – [[intianvilliaasi]]<ref name="MUE2"/>
| wikispecies =Equus asinus
*''E. h. kulan''
| commonscat = Equus asinus
*''E. h. luteus''
*''E. h. onager'' – [[Onageri (eläin)|onageri]]<ref name="MUE2"/>
| wikispecies = Equus asinushemionus
| commonscat = Equus asinushemionus
| levinneisyyskartta = Equus hemionus map.png
| levinneisyys_teksti = Aasialaisen villiaasinAasianvilliaasin levinneisyys (klikkaa kuva suuremmaksi)
}}
'''Aasianvilliaasi''' (''Equus hemionus'') on [[Aasia]]ssa elävä [[hevoseläimet|hevoseläin]], jonka [[tieteellinen luokittelu|tieteellisestä luokittelusta]] on ollut monenlaisia näkemyksiä. Esimerkiksi kulaani ja onageri on toisinaan luokiteltu erillisiksi lajeiksi. Nykyisin yleensä katsotaan, että kaikki Aasiassa tavattavat villiaasit paitsi [[kiangi]] (''Equus kiang'') ovat aasianvilliaasin alalajeja.<ref name="MSW3"/> Näitä aasialaisia villiaaseja on aikaisemmin sanottu ''puoliaaseiksi'' koska ne muistuttavat [[hevonen|hevosen]] ja [[afrikanvilliaasi]]n välimuotoa.
'''Aasialaisia villiaaseja''' on aikaisemmin sanottu ''puoliaaseiksi'' koska ne muistuttavat hevosen ja afrikkalaisen villiaasin välimuotoa. Aasit jaetaan kahteen pääryhmään, aasialaisiin villiaaseihin ja afrikkalaisiin villiaaseihin eli [[aasi|aaseihin]].
 
Aasianvilliaasi on lajina [[erittäin uhanalainen laji|erittäin uhanalainen]], ja sen alalaji syyrianvilliaasi on jo kuollut [[sukupuutto]]on.<ref name="IUCN"/>
Aasialaisia rotuja on jäljellä enää kolme: kiangi, onageri ja kulaani. Syyrianvilliaasi on kuollut sukupuuttoon. Villiaasi on aroeläin. Se tarvitsee säännöllisesti vettä, vaikka tuleekin toimeen niukalla ravinnolla. Aasit kestävät niin kylmiä lumimyrskyjä kuin kuumia hiekkamyrskyjäkin. Villiaasien suurin vihollinen on ihminen, maatalouden vuoksi aasit ovat joutuneet ahtaammalle, mutta myös sudet tappavat yksin joutuneita aaseja.
 
Aasialaisia rotuja on jäljellä enää kolme: kiangi, onageri ja kulaani. Syyrianvilliaasi on kuollut sukupuuttoon. Villiaasi on aroeläin. Se tarvitsee säännöllisesti vettä, vaikka tuleekin toimeen niukalla ravinnolla. Aasit kestävät niin kylmiä lumimyrskyjä kuin kuumia hiekkamyrskyjäkin. Villiaasien suurin vihollinen on ihminen, maatalouden vuoksi aasit ovat joutuneet ahtaammalle, mutta myös sudet tappavat yksin joutuneita aaseja.
== Aasialainen villiaasi ==
 
== Yleistä aasianvilliaasista ==
Aasialaiset villiaasit elivät laajoilla alueilla Punaiselta mereltä Pohjois-Intiaan ja Tiibetiin, jossa aasien oli sopeuduttava erilaiseen ilmastoon ja ympäristöön. Aasianvilliaasia eli kulaania (''Equus hemionus'') pidettiin ennen yhtenä lajina (tästä syystä aasianvilliaasien tieteellisinä niminä on joissakin lähteissä ''Equus hemionus onager'', ''Equus hemionus hemionus'', ''Equus hemionus kulan'' ja ''Equus hemionus hemippus''), mutta nykyään se jaetaan kolmeksi lajiksi, onageri (''Equus onager''), kulaani (''Equus hemionus'') ja kiangi (''Equus kiang''). Mitä idempänä aasit asuivat, sitä massiivisempia ja vahvempia eläimet olivat.
 
Aasialaiset villiaasit elivät laajoilla alueilla Punaiselta mereltä Pohjois-Intiaan ja Tiibetiin, jossa aasien oli sopeuduttava erilaiseen ilmastoon ja ympäristöön. Mitä idempänä aasit asuivat, sitä massiivisempia ja vahvempia eläimet olivat.
Aasialaisia villiaaseja on aikaisemmin kutsuttu hieman virheellisesti "puoliaaseiksi", koska aasialaisilla villiaaseilla on lyhyemmät korvat kuin afrikkalaisilla ja muistuttavat tältä osin enemmän hevosta kuin aasia.
 
Aasianvilliaaseja esiintyy Etelä-Mongoliassa, Turkmenistanissa, Afganistanissa, Pohjois-Iranissa, Pakistanissa, Intiassa ja Tiibetissä. Aaseja tavataan aavikoilta ja puoliaavikoilta, joilla ne syövät heiniä ja suolakkokasveja. Lähistöllä pitää olla myös juomapaikka; talvella ja keväällä ne pärjäävät lumella ja vesipitoisella heinällä. Jos juomapaikka on laidunpaikasta enintään 20 kilometrin päässä, käy lauma päivittäin juomassa, jos se taas on kauempana, riittää, että juomassa käydään 2–3 kertaa viikossa. Alueilla, joilta juomapaikoille on yli 100 km, ei ole aaseja.
 
Aasianvilliaasi muistuttaa ulkonäöltään hevosen ja afrikanvilliaasin välimuotoa: sillä on pienemmät korvat kuin afrikanvilliaasilla, mutta hevoseen verrattuna sillä on isompi pää ja häntä on aasimainen. Aasianvilliaaseja onkin aikaisemmin kutsuttu myös puoliaaseiksi. Aasianvilliaasin korkeus vaihtelee metrin ja 150 senttimetrin välillä ja se painaa normaalisti alle 290 kg. Aasianvilliaasin ääntely muistuttaa enemmän hevosten hirnuntaa kuin afrikkalaisten aasien kiljuntaa.
 
Aasianvilliaasit vähenevät jatkuvasti, koska ihmiset valtaavat niiltä elintilaa omille kotieläimilleen. Aasit ovat hyvin arkoja ja pysyttelevät poissa lammaslaumojen lähettyviltä. Pedoilta aasi pääsee karkuun nopeiden jalkojensa ansiosta, ja jos susi saakin sen kiinni, aasi puolustautuu rohkeilla potkuilla kavioillaan suoraan päin petoeläintä. Laumastaan jäänyt tai sairas eläin saattaa kuitenkin jäädä susien saaliiksi.
 
Tamma synnyttää yleensä toukokuussa ja pysyttelee jälkeläisensä kanssa aluksi lauman ulkopuolella. Kesän lopulla muodostuu perhekuntia, joihin kuuluu tamma, ori sekä vuoden tai kahden ikäinen varsa. Talveksi perhekuntia yhdistyy ja muodostuu suurempia laumoja. Villiaasit saadaan kesyyntymään helposti ja ovat uskollisia omistajalleen, mutta kotieläimiä niistä ei ole oikein koskaan saatu.
 
== Alalajeja ==
 
=== Kulaani ===
KulaaniAasianvilliaasin nimialalaji kulaani (''Equus hemionus hemionus'') on hieman onageria isompi ja tummempi. Ja kuten useimmilla aasianvilliaaseilla, tälläkään ei ollut poikkiristiä lapojen kohdalla. Nykyisin kulaanikannat ovat pieniä ja sijoittuvat lähinnä Turkmenistanin suojelualueelle, jossa elää hyvinvoiva populaatio. Väriltään kulaani on keltaharmaa ja selän kuvio on vain heikosti havaittavissa.
 
Kulaanin elintavoista tiedetään suhteellisen paljon niiltä ajoilta kun se oli vielä yleinen. Kulaani ei koskaan vietä koko vuotta samoilla alueilla. Sääolosuhteet ja ruoan loppuminen pakottavat lauman vaeltamaan ruoan perässä. Pienemmät perhekunnat yhdistyvät talven kynnyksellä ja vaeltavat jopa tuhatpäisinä laumoina etsimään parempia laidunmaita. Eläimet pysyttelevät koko talven isoissa laumoissa ja lumen sulaessa ne vaeltavat takaisin kesälaitumilleen. Suurimmat vaellukset ovat syksyllä, jolloin kevään varsat jaksavat jo pysyä isompien mukana nopeassa vauhdissa. Syyskuun lopulla sukukypsyyden saavuttaneet orivarsat lähtevät, tai pakotetaan lähtemään, laumasta ja lähtevät yksikseen vuoristoseuduille etsimään omaa laumaa.
Rivi 56 ⟶ 63:
 
=== Onageri ===
Onageria eli persianvilliaasia (''Equus hemionus onager'') on aiemmin pidetty omana lajinaan ''Equus onager'', mutta nykyisin sen katsotaan olevan yksi aasianvilliaasin alalajeista.<ref name="MSW3"/> Onageria esiintyi aiemmin [[Intia]]n länsiosissa aina [[Ukraina]]an saakka. Nykyään viimeiset laumat elävät Turkmenistanin suola-aroilla[[Iran]]issa, joiden lisäksijoskin niitä on jäljelläistutettu pieniä määriämyös [[IranSaudi-Arabia]]issa ja [[Afganistan]]issa ja muutamiaan<ref eläintarhoissaname="IUCN"/>. Onageri on yleensä hiekanvärinen ja sen selässä on häntään ulottuva musta siimakuvio. Onageri on voimakas ja kestävä, joten sitä on runsaasti risteytetty kesyaasirotujen kanssa näiden ominaisuuksien parantamiseksi.
 
Onageri kesytettiin varhain [[Mesopotamia]]ssa, mutta hevosen tai aasin kaltaista todellista kotieläintä siitä ei koskaan tullut.
 
=== KiangiIntianvilliaasi ===
Intianvilliaasia (''Equus hemionus khur'') ovat eräät tutkijat pitäneet itsenäisenä lajina, mutta toistaiseksi se luokitellaan vielä aasianvilliaasin alalajiksi.<ref name="MSW3"/> Sitä tavataan vain [[Intia]]ssa, jossa se on uhanalainen.<ref name="IUCN"/>
Itäisin aasirotu on kiangi (''Equus kiang''). Se on suurin villiaasien alalaji, keskimäärin 130-140 cm, ja painoa voi olla 400 kiloa. Kiangi asuu Tiibetissä Himalajan pohjoispuolella ja on sopeutunut äärioloihin, eläähän se yli 4000 metrin korkeudessa. Kiangi on joiltakin ominaisuuksiltaan lähempänä hevosta kuin kesytettyä aasia: sillä on lyhyemmät korvat ja pyöreämmät kaviot. Väriltään kiangit ovat punaruskeita ja talvella harmaita. Kesällä ne hankkivat itselleen paksun rasvakerroksen, jonka avulla ne selviävät talven yli.
 
=== Syyrianvilliaasi ===
Tiibetiläiset eivät ole onnistuneet kesyttämään tätä siroa, mutta samalla hurjaa eläintä, mutta sitä on metsästetty lihan ja paksun nahan takia. Kiangi on kokonaan rauhoitettu, eikä ole niin uhanalainen kuin muut aasianvilliaasit.
Lähi-idässä ja Arabian niemimaalla elänyt syyrianvilliaasi (''Equus hemionus hemippus'') on kuollut sukupuuttoon.<ref name="MSW3"/> Viimeiset havainnot siitä ovat vuodelta 1927.<ref name="IUCN"/>
 
== Lähteet ==
* Sivun lähde [http://koti.phnet.fi/aasinus/ Aasinus - aasisivut]
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Hevoseläimet]]