Ero sivun ”Preboreaali” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p kh |
||
Rivi 41:
Preboreaalikautta leimasi Suomessa jään vetäytyminen, vaikka maa oli jo joiltain osin (Idässä ja Lounais-Suomessa) jäätön. Kasvillisuus levittäytyi hiljalleen jään vetäytyessä. Kauden alussa pajua kasvoi Kaakkois-Suomessa ja sen jälkeen myös vaivaiskoivua. 200–300 vuodessa kauden alusta ensin vaivaiskoivu ja sitten isompi koivu valtasi suuren osan Suomea ja 600 vuoden kuluttua, 10 900 koivumetsät vahvistuivat. Jonkin aikaa kesti niin sanottu valkea taiga, jossa koivun, haapojen ja muiden kylmää kestävien puiden muodostama metsä luonnehti maisemaa.
Kauden alussa, 11 500 vuotta sitten, Itämeri oli yhteydessä jään reunan kohdalla olevan jään alas painaman Keski-Ruotsin suurten järvien kohdalla olevan salmen kautta. Tätä Itämeren vaihetta sanotaan [[Yoldiameri|Yoldiamereksi]]. Etelä-Suomi oli meren peitossa, ja jään reuna Jyväskylän tienoilla, Pohjanmaa ja Länsi-Lappi
Suunnilleen 11 400 vuotta sitten jään reuna oli Uusikaupunki-Jyväskylä-Oulujärvi -linjalla, ja Länsi-Lapissakin oli jo jonkin verran jäättömiä alueita. Keski- Suomi ja Etelä-Suomi olivat suurilta osin Yoldiameren peitossa, ja Karjalankannaksella kasvoi koivuja, ja Mikkelin seuduilla tundrakasvillisuutta.<ref>Suomen luonto 1, Luonto toimii, tunturit
Päätoimittaja Paavo Havas, toimitussihteeri Aila Järvenpää,
Rivi 57:
== Preboreaalikausi Keski-Euroopassa ==
Preboreaalilla
== Preboreaalikauden ajoituksesta ==
*Preboreaalikausi
<!--
|