Ero sivun ”Murtoluku” versioiden välillä

283 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
p
Murtoluvun arvo ei muutu, jos sen osoittaja ja nimittäjä [[kertolasku|kerrotaan]] samalla luvulla. Tällaista murtoluvun muuntamista toiseen muotoon sanotaan [[laventaminen|laventamiseksi]] ja kerrointa ''laventajaksi''. Murtoluvun arvo ei myöskään muutu, jos sen osoittaja ja nimittäjä [[jakolasku|jaetaan]] samalla luvulla. Tällaista muuntamista sanotaan [[supistaminen|supistamiseksi]] ja lukua, jolla ne jaetaan, ''supistajaksi''.
 
Murtoluvun määritelmän mukaan osoittaja ja nimittäjä tulee olla kokonaislukuja. Siksi murtoluku voidaan supistaa vain luvulla, joka on osoittajan ja nimittäjän [[yhteinen tekijä]].
Murtoluku voidaan supistaa vain luvulla, joka on osoittajan ja nimittäjän [[yhteinen tekijä]]. Tavallisimmin tällainen murtoluku supistetaan niiden [[suurin yhteinen tekijä|suurimmalla yhteisellä tekijällä]]. Esimerkiksi murtoluku 8/12 voidaan supistaa muotoon 2/3, koska lukujen 8 ja 12 suurin yhteinen tekijä on 4.
 
Murtoluku voidaan supistaa vain luvulla, joka on osoittajan ja nimittäjän [[yhteinen tekijä]]. Tavallisimmin tällainen murtoluku supistetaan niiden [[suurin yhteinen tekijä|suurimmalla yhteisellä tekijällä]]. Esimerkiksi murtoluku 8/12 voidaan supistaa muotoon 2/3, koska lukujen 8 ja 12 suurin yhteinen tekijä on 4. Murtoluku saadaan siten ''sievimpään muotoonsa'' eli murtoluvun osoittaja ja nimittäjä ovat mahdollisimman pienet kokonaisluvut.
Kun murtolukuja vertaillaan tai niitä lasketaan yhteen, ne lavennetaan ''samannimisiksi'', toisin sanoen siten, että murtoluvuilla on ''yhteinen nimittäjä'', joka on alkuperäisten murtolukujen nimittäjien [[pienin yhteinen jaettava]].
 
Kun murtolukuja vertaillaan tai niitä lasketaan yhteen, ne lavennetaan ''samannimisiksi'', toisin sanoen siten, että murtoluvuilla on ''yhteinen nimittäjä'', joka on alkuperäisten murtolukujen nimittäjien [[pienin yhteinen jaettava]]. Kerto- ja jakolaskussa laventaminen ei ole tarpeellista.
 
== Suuruusjärjestys ==
142 121

muokkausta