Ero sivun ”Repola” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
f,+
Rivi 8:
Kuntaan kuuluvat asutuskeskukset Repola, [[Omelia]] (Jemeljanovka), Kolvas ja Gafostrov. Hallinnollinen keskus on Repolan kylä, joka sijaitsee [[Lieksajärvi|Lieksajärven]] itärannalla. Repolasta on itään johtava [[A134|tieyhteys]] [[M18 (valtatie)|Pietari-Murmansk-valtatielle]].
 
Vuonna 1987 Repolan kylähallinnon asukasluku oli 2 100, joista [[itäkarjalaiset|karjalaisten]] osuus 62%. Vuonna 2009 Repolan kylässä oli 1059 asukasta.
 
== Historia ==
Rivi 16:
===1918-1920===
{{Pääartikkeli|[[Bobi Sivén#Repolan nimismies]]}}
[[Heimosodat|Heimosotien]] ja [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodan]] aikana vuonna 1918 Repolan asukkaiden pitämä kokous päätti ilmoittaa sähkeitse Venäjän hallitukselle, että Repolan kunta katsoo tämän päätöksen ja itsemääräämisoikeuden perusteella irtaantuneensa Venäjästä ja liittyneensä Suomeen ja tämän jälkeen katkaisevansa kaiken yhteyden Venäjän kanssa 1. syyskuuta 1918 klo 24.00. Naapurikunta [[Porajärvi]] teki samoin seuraavana vuonna. Repola hyväksyttiin osaksi Suomea ja sinne saatiinkin suomalainen hallinto; mm. nimismiehenä toimi [[Bobi Sivén]]. [[Tarton rauha]]ssa 1920 alueet kuitenkin luovutettiin Neuvosto-Venäjälle, ja Suomi sai ikään kuin vastineeksi [[Petsamo]]n. Talvella 1921-1922 tapahtui [[Itä-Karjala]]ssa vielä karjalaisten itsensä aloittama vastavallankumousyritys, [[itäkarjalaisten kansannousu]], jonka jälkeen suuri osa karjalaisväestöstä, myös Repolasta, pakeni Suomeen.
[[Tiedosto:Lieksajärvi02.jpg|thumb|260px|Repolan rantaa Lieksajärveltä.]]
===1921-1939===
1920-luvun alkupuolelta alkaen seuraavan n. 15 vuoden aikana aloitettiin järjestelmällinen [[kulakki]]luokan hävittäminen. Repolassa toteutettiin maatilojen sekä teollisuuslaitosten kuten esimerkiksi sahojen kollektivisointi. Moni talonpoika ei olisi halunnut liittää tilaansa Repolan [[kolhoosi]]in, mistä seurasi karkotuksia [[Siperia]]an. Myös kaikki, joilla oli työttä saatuja tuloja, kuten vuokratuloja, katsottiin kulakeiksi ja joko ammuttiin tai karkotettiin. Sama koski niitä, joilla oli mitä tahansa pientäkin liiketoimintaa tai yhteyksiä Suomeen. Moni kuoli myös alueelle perustetuilla [[keskitysleiri|keskitysleireillä]]. Tuhannet lähtivät 1920-luvulla pakolaisena Suomeen Repolasta sekä muualta Itä-Karjalasta, heistä Repolasta noin 300.
 
====Repolan kyliä (1929)====
Rivi 32:
 
== Aiheesta muualla ==
 
* [http://www.muezersky.ru/area/settlements/rebolskoe_poselenie.html Ребольское сельское поселение] Repolan maalaiskunta Mujejärven piirin sivustossa {{ru}}
* [http://www.muezersky.ru/area/istoriya_poselenii/reboli.html Реболы] Repolan historiaa Mujejärven piirin sivustossa {{ru}}
* Ju. A. Savvatejev: [http://www.ticrk.ru/ru/regions/region_3575/settlement_3964.html Reboly] Repolan historiaa. Karjalan matkaluportaali {{ru}}
* [http://www.repola-seura.org/repolainen/R_1/Repolan_lyhyt_historia.html Repolan lyhyt historia] Repola-seura.
* Toivo Nygård (1996) [http://www.genealogia.fi/genos/67/67_2.htm Itä-Karjalasta Suomeen 1917-1922 tulleet pakolaiset]. Genos 67(2) / www.genealogia.fi.
 
* [http://www.repola-seura.org/ Repola-Seura ry.]
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Repola