Ero sivun ”Naantalin luostari” versioiden välillä

kh (vai oliko lähteessä noin?)
(kh (vai oliko lähteessä noin?))
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Jöns Budde memorial.jpg|thumb|220px|Luostariveli [[Jöns Budde]]n muistokivi Naantalin kirkon mäelläkirkonmäellä.]]
 
Luostarin perusti piispa [[Maunu II Tavast]]. Luostari aloitti toimintansa [[Masku]]n Karinkylässä sijainneen Stenbergan kuninkaankartanon mailla vuonna [[1440]]. Paikka ei kuitenkaan osoittautunut suotuisaksi, josta kertoo [[Vadstenan luostari]]n asiakirjoista löytyvä merkintä: "Se paikka, jolla luostari nyt kohoaa, on heille täysin sopimaton ja hyödytön, ja koska maaperä on pehmeätä ja pettävää kestämään kivirakennuksen, koska heillä ei ole puhdasta eikä terveellistä vettä, koska suosta nouseva paha haju uhkaa heidän henkeään ja koska he syksyn kevään saivat kärsiä märkyydestä ja kurasta".<ref>Oja, Aulis: "Maskun historia" (1966), s. 149.</ref> Luostari päätettiinkin jo vuonna [[1443]] siirtää [[Raisio]]n Ailosiin eli nykyiseen [[Naantali]]in, josta luostari sai lahjoituksena maatilan [[Henrik Klaunpoika Djäkn]]iltä ja tämän vaimolta Lucialta.
[[reformaatio|Reformaation]] myötä luostari ei saanut enää ottaa uusia [[noviisi|noviiseja]].<ref>Nyman (1997)2009, s. 199.</ref> Luostarin toiminta alkoi näivettyä. Viimeiset [[reformaatio|reformaation]] jälkeiset vuosikymmenet olivat kovaa aikaa. [[Rälssi]]n edustajat ottivat haltuunsa jo ennen vuotta [[1533]] yli 40 luostarille kuulunutta maatilaa. Vuonna 1554 [[Mikael Agricola]] määräsi, ettei luostarissa enää saanut lukea [[Pyhä Birgitta|Pyhän Birgitan]] ilmestyksiä. Messun sai pitää ainoastaan jommalla kummalla kansankielellä, ja silloinkin vain kun ehtoollisella oli kävijöitä.
 
Luostarin viimeinen abbedissa Birgitta KnutsdotterKnutintytär Kurck kuoli vuonna [[1577]]. Tämän jälkeen luostari koki vielä lyhyen kukoistuskauden [[Juhana III]]:n kaudella. Kuningas suosi katolisuutta puolisonsa, ankaran roomalaiskatolisen [[Katarina Jagellonica]]n tähden.
 
Kuitenkin toiminta hiljeni nunnien ikääntyessä, ja luostari muuttui hiljalleen iäkkäiden, turvattomien naisten suojapaikaksi, kunnes viimeinen nunna Elina KnutsdotterKnutintytär kuoli vuonna 1591.<ref>Hiekkanen 2007, s. 108-109.</ref>
 
Luostarikirkko paloi 4. maaliskuuta 1628 kun [[Kustaa II Aadolf]]in [[paaši]] [[Jägerhorn af Spurila|Johan Henriksson Jägerhorn af Spurila]] ampui luostarin katolla istuvia harakoita ja aseen hehkuva [[etupanos]] osui sattumalta pahasti säröilleeseen [[paanu|kattopaanu]]un ja sytytti sen palamaan. Kova tuuli levitti tulen aina Naantalin kaupunkiin.<ref>Creutz, ''Nådendals stads historik'', s. 256f; Acta Eccelesiastica.</ref>
113 826

muokkausta