Ero sivun ”Jääkausijaksot” versioiden välillä

Jääkausijakson aikana näkyy kerrostumissa jääkausien ja lämpimien kausien vuorottelu eli [[glasaali-interglasiaalisykli]]<ref>The Pleistocene, Tage Nilsson, 1983, 1983 s 203, alkup lähde J Iversen 1958, S T Andersen 1968, m Hammen et al 1971</ref>. Ilmasto vaikuttaa maaperän happamuuteen ja muihin ominaisuuksiin. Jääkaudella näkyy lehtimetsävyöhykkeellä arktiseen ilmastoon liittyvä vuotomaa ja muita ilmiöitä. Kasvipeite on avointa arktista tai alpiinista. Jääkauden päättyessä maa on <!.. unleached--> niukkahumuksinen kalkkipitoinen ja ilmasto lämpenevä. Lämpökaudella näkyy ruskea metsämaannos joka on vain lievesti hapan. Lämpökauden lopussa ja jääkauden alussa maannos on hyvin hapan ja ilmesto kylmenee. Tällöin on hapanta metsämaata ja nummea. Jääkausi alkaa kylmällä, kostealla "kryohygroottisella" vaiheella. Jääkauden lopussa on "kryoxeroottinen" vaihe. Lämpökauden alussa ilmasto on "termokseroottinen" eli lämmin ja kuiva. Se muuttuu lämpökauden lopussa kosteaksi ja alkaa viiletä kohti lämpökauden loppua. Kosteus on alimmillaan jääkauden lopussa ja suurimmillaan jääkauden alussa<ref>The Pleistocene, Tage Nilsson, 1983, 1983 s 208, orig lähde V P Grichuk 1964, alkup Hammen Et Al 1971</ref>. Euraasian mantereen jäätiköitymisen painopiste siirtyi viime jääkausijaksolla idästä länteen että