Ero sivun ”Pietari Suuren merilinnoitus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.2) (Botti muokkasi: et:Peeter Suure merekindlus |
→Puolustusjärjestelmän linjat: merivoimien Itämeren suunnitelma eurooppalaisen sodan varalta, 1912 |
||
Rivi 18:
Neljäs linja käsitti [[Tahkuna]]n ([[Hiidenmaa|Hiidenmaalla]])– [[Dirhami]]n ({{k-sv|Derhamn}}) - Viron mantereella)-[[Hankoniemi|Hankoniemen]] tason.
Varsinaisen neljännen linjan lisäksi venäläiset vahvistivat rannikkotykistöä sen länsipuolella [[Saarenmaa]]lla ja [[Ahvenanmaa]]lla. Ahvenanmaalle sijoitettiin rannikkotykistöä suojaamaan Maarianhaminaa sekä valvomaan Pohjanlahden meriliikennettä ja Suomenlahdelta tulevaa liikennettä. [[Krimin sota|Krimin sodan]] jälkeen demilitarisoidulle Ahvenanmaalle sijoitettiin kolme lentoveneasemaa ja yksi lentoveneiden tukiasema sekä [[Venäjän keisarikunnan rannikkopatteri|rannikkopatteri 71]].
Suunnitelma puolustusjärjestelyiksi tunnettiin ''merivoimien Itämeren suunnitelma eurooppalaisen sodan varalta'' ({{k-ru|План морских сил Балтийского моря на случай европейской войны}}) <ref>http://militera.lib.ru/tw/denisov_perechnev/07.html</ref>
Alkuperäisten venäläisten suunnitelmien mukaista linnoitusten valmistumista hidasti [[ensimmäinen maailmansota]]. Rakennelmat olivat vain osittain valmiit, kun [[Suomi]] ja [[Viro]] itsenäistyivät [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksen]] jälkeen. Saksan laivaston avulla suoritettiin ensimmäisen maailmansodan aikana Suomenlahden rannoille yksi merkittävä maihinnousu huhtikuussa [[1918]], kun [[Vaasan senaatti|Vaasan Senaatin]] kutsusta [[Rüdiger von der Goltz]]in komentama [[Saksan Itämeren divisioona]] nousi maihin Hangossa taistellakseen [[Suomen kansanvaltuuskunta|kansanvaltuuskunta]]a vastaan etelästä suojeluskuntien hyökätessä pohjoisesta.
| |||