Ero sivun ”Kivihiilikausi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
oikea nimi hämähäkin sukulaiselle |
→Eläimistö: hakasulkeet Namurotypus ja Westlothiana ympärille |
||
Rivi 51:
Puuvartisten kasvien muodostamissa metsissä eli mm. [[sammakkoeläimet|sammakkoeläimiä]] ja jättimäisiä [[hyönteiset|hyönteisiä]]. Lentävät hyönteiset kehittyivät kivihiilikaudella.
Kivihiilikauden loppupuolella ja seuranneella permikaudella hyönteisten lajiutuminen oli nopeaa. Kivihiilikaudella ilmestyivät mm. [[Torakat|torakoiden]] edeltäjät. Tunnetuimpia kivihiilikauden hyönteisiä ovat jättiläissudenkorennot (''[[Namurotypus]]''), joiden siipien kärkiväli saattoi olla 66 cm. Oli myös noin kaksimetrisiä tuhatjalkaisia (''[[Arthropleura]]'') ja metrin pituisia jättiläisskorpioneja ''[[Gigantoscorpio]]''. [[Megarachne]]-hämähäkki oli pienen kissan kokoinen, noin 30 cm:n pituinen. Ilmakehässä arvellaan olleen happea jopa 35%, minkä arvellaan mahdollistaneen jättiläismäisten hyönteisten kehittymisen.
Kivihiilikauden valtiaita olivat kauden alussa ilmaantuneet nykyisiä [[salamanteri|salamantereita]] muistuttaneet ensimmäiset maaselkäjänteiset [[sammakkoeläimet]] (''Amphibia'').
Kivihiilikaudella eli sammakoista kehittyneitä matelijamaisia sammakoita, muun muassa kauden alun [[Westlothiana]].<ref>Suuri Dinosauruskirja;Johan malam ja Steve Parker, ISBN 1-40543-379-5; 2004. luku ensimmäiset maamatelijat s 22</ref>
Myöhemmin kivihiilikaudella kehittyivät ensimmäiset [[matelijat]], mm. anapsidi [[Hylonomus]], varhaisimpia tunnettuja matelijoita. Se eli noin 310 miljoonaa vuotta sitten nykyisessä Nova Scotiassa Kanadassa. Tämä pieni lisko lienee ollut metsän pohjalla elävä hyönteissyöjä. Anapsidin kallo oli samanlainen kuin sammakkoeläimellä.<ref>Suuri Dinosauruskirja, John Malam ja Steve Parker, s 28</ref>
| |||