Ero sivun ”Sotatalous Suomessa välirauhan aikana” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 101:
Siirtoväen toimeentulon turvaamiseksi saivat kunnalliset kansahuoltolautakunnat jo 7. joulukuuta ohjeen, jonka mukaan evakuoiduille tuli maksaa huoltoavustusta, jonka määrä oli aikusta kohden 12 ja lasta kohden 10 markkaa. Huoltoavustus oli tarkoitettu kuitenkin vain niille, jotka syystä tai toisesta eivät voineet huolehtia itse majoituksestaan ja ravinnostaan aiheutuneista kustannuksista. Lisäksi huoltoavustuksen markkamäärät olivat vain ns. enimmäiskorvauksia ja niitä laskettiin jo tammikuun puolivalissä 6-8 markkaan, kun oli käynyt ilmi, että alempikin korvaus riitti majoituksen ja ravinnon hankkimiseen. Tavoitteena oli siis, että siirtoväki olisi itse mm. töihin hakeutumalla huolehtinut kustannuksista saamallaan palkalla. Tavoitteen tiedottaminen siirtoväestölle epäonnistui kuitenkin siinä määrin, että evakuoitujen keskuudessa oli yleisenä käsityksenä usko valtion velvollisuuteen huolehtia heidän elatuksestaan. Tämä taas vähensi oma-aloiteista työhönhakeutumista, vaikka mm. halonhakkuuseen olisi tarvittu kipeästi työvoimaa. Siirtoväkeen kuuluvat naiset työllistyivät yleensä miehiä helpommin talvisodan aikana ja välittömästi sen jälkeen. Huoltoavustuksen maksamista jatkettiin välirauhan solmimisen jälkeenkin. <ref>Itsenäisyyden puolustajat ss.45-47: Lauri Haataja jne.</ref>
===Siirtoväen huoltoavustusten rahoittaminen===
Siirtoväelle maksettavien korvauksien rahoittamiseksi säädettiin toisen maailmansodan aikana kahdesti (elokuussa -40 ja toukokuussa -45) erityinen omaisuudenluovutusvero, jonka tuotolla merkittävä osa korvauksista saatiin maksettua. Omaisuudenluovutusvero oli progressiivinen, jolloin veroprosentti kasvoi luovutetun omaisuuden arvon kasvaessa. Esimerkkeinä veroprosenteista luovutetun omaisuuden arvon mukaan vuonna 1939 (suluissa vuonna 1945): <ref>Itsenäisyyden puolustajat ss.136-137: Lauri Haataja jne.</ref>
* 40 000 mk veroprosentti 2,5 (vuonna 1945 veroa ei kannettu)
* 80 000 mk veroprosentti 3,5 (vuonna 1945 0,4%)
* 640 000 mk veroprosentti 7,5 (1,6%)
* yli 40 960 000 mk veroprosentti 20 (3,5%)
Vuoden 1945 omaisuudenluovutusvero ei prosenttilukujen pienuudesta huolimatta ollut lievempi, koska vero oli säädetty maksettavaksi viitenä peräkkäisenä vuonna. Lisäksi verotetun varallisuuden arvo laskettiin eri tavalla. Omaisuuden arvo laskettiin vuoden 1944 omaisuuden käyvän arvon mukaan kaksinkertaistettuna ja myös irtain omaisuus laskettiin verotuksen piiriin kuuluvaksi.
==Inflaatio lähtee laukkaamaan välirauhan aikana==
| |||