Ero sivun ”Todistuksen taakka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Lähteitä ei ole merkitty. |
Kumottu muokkaus 10941750, jonka teki Thi (keskustelu) |
||
Rivi 1:
'''Todistuksen taakka''' eli '''todistustaakka''' ({{k-la|onus probandi}}) tarkoittaa perusteluvelvollisuutta: [[propositio|väitteen]] esittäjä on velvollinen esittämään perustelut väitteensä tueksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto | www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/todistustaakka.html | Nimeke=Todistustaakka | Julkaisu=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5329-19-4}}</ref> Erityisesti todistuksen taakka on [[olemassaolo]]väitteen esittäjällä.
== Todistustaakka ajattelussa ==
{{Korjattava|Usko-aspekti tuskin on ainoa todistustaakan sovellutus ajattelussa?}}Kun sanotaan, että on järkevää pitää jotain olemassaolevana, tarkoitetaan yleensä sitä, että käsitykselle on riittäviä todisteita eli hyviä, johdonmukaisia perusteita. Esimerkiksi [[jumalan olemassaolo|jumalatodistusten]] avulla on pyritty osoittamaan, että jumalan olemassaoloon uskominen on järkevää eli että jumalan olemassaololle on perusteet.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha | Nimike=[[Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan]] | Sivu=104 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-37-2034-9}}</ref>
Kuitenkaan todistustaakan jakautuminen epäsymmetrisesti juuri olemassaoloväitteen esittäjälle ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi väite, että "galkasissamme on olemassa muutakin elämää kuin maaplaneetan elämä" ei ole sellaisenaan yhtään sen uskottavampi kuin tämän kieltävä väite "galaksissamme ei ole olemassa muuta elämää kuin omamme". Tällaisissa tapauksissa olemassaolon kieltävä väite on yhtä lailla perustelua vaativa kuin olemassaoloa puolustava. Jos jokin lähtökohta on luonnollinen, eikä vaadi perustelua, se [[agnostisismi]] kysymyksen suhteen.
Monet [[uskovainen|uskovaiset]] ajattelevat, että uskoa jumalan olemassaoloon ei tarvitse perustella. Jumalaan [[usko]]minen on heille uskonkappale eli [[dogmi]], käsitys, joka otetaan annettuna. Uskontoja arvostelevat taas pitävät uskontojen dogmaattisuutta niiden keskeisenä ongelmana. He kysyvät, miksi jumalan olemassaoloon pitäisi uskoa, kun jumalauskolle ei ole perusteita. Arvostelun mukaan uskonnollinen dogmaattisuus on lähtökohtaisesti järjetön asenne ja siihen liittyy usein kielteisiä käyttäytymismuotoja.<ref>Koistinen & Räikkä 1997: 110.</ref> ▼
▲Monet [[uskovainen|uskovaiset]] ajattelevat, että uskoa
[[Ateismi|Ateistit]] ajattelevat, että uskovien tulisi osoittaa, että jumalat ovat olemassa. Jos tähän ei pystytä, ei ole järkevää uskoa jumalten olemassaoloon. [[Blaise Pascal]] totesi, että kantaaottamattomuus on epäuskon valitsemista, koska se, joka ei ota kantaa jumalan olemassaoloon, ei usko jumalan olemassaoloon. Täten on pakko valita joko [[usko]] tai [[uskonnottomuus|epäusko]].<ref>Koistinen & Räikkä 1997: 105.<br>{{kirjaviite | Tekijä=Pascal, Blaise | Nimeke=[[Mietteitä]] | Selite=(Pensées, 1669.) Suomentanut ja selityksin varustanut Martti Anhava | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-0-21208-3}}</ref> ▼
▲[[Ateismi|Ateistit]] ajattelevat, että uskovien tulisi osoittaa, että jumalat ovat olemassa. Jos tähän ei pystytä, ei ole järkevää uskoa jumalten olemassaoloon. [[Blaise Pascal]] totesi, että kantaaottamattomuus on epäuskon valitsemista, koska se, joka ei ota kantaa
Ateistista käsitystä on pyritty puolustamaan esimerkiksi seuraavankaltaisella perusteluketjulla. On järjetöntä vaatia, että olisi todistettava, että jumalaa ei ole olemassa. Jonkin todistaminen olemassaolemattomaksi ei ole mahdollista. Täten niillä, jotka väittävät jumalan olevan olemassa, on velvollisuus todistaa se, eli heillä on todistuksen taakka. Jos todistusta ei pystytä antamaan, ei ole syytä uskoa jumalan olemassaoloon.<ref>Koistinen & Räikkä 1997: 111–112.</ref>
Jumalaan uskova tai agnostikko voi kuitenkin puolustautua väittämällä, että väite Jumalan olemassa olosta on yhtä luonnollinen tai luonnoton kuin tämän kieltäväkin väite, kuten kysymyksessä galaksimme mahdollisesta maan ulkopuolisesta elämästä selvästi asian laita on. Ateistin vastaväite tähän on vetoaminen [[ochamin partaveitsi|Ochamin partaveitseen]]: oletusta Jumalasta ei heidän mukaansa tarvita.
== Todistustaakka oikeustieteessä ==
| |||