Ero sivun ”Hotelli Torni” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
Tornin rakentaminen liittyy Helsingissä 1920-luvulla suunnitteilla olleisiin [[pilvenpiirtäjä]]hankkeisiin. [[Kino-Palatsi (Pohjoisesplanadi)|Kino-Palatsin]] hanke ei toteutunut, mutta Torni valmistui jo ennen kuin sillä oli rakennuslupaa, sillä kiista oli yhä sen valmistumisvaiheessa kesken käsittelyn [[Korkein oikeus (Suomi)|Korkeimmassa oikeudessa]]. Rakennuksen suunnittelijoista [[Bertel Jung]] oli tuolloin asemakaava-arkkitehtina. Kino-Palatsi-hankkeen takana olevat piirit pitivät oman hankkeensa tyrmäämistä myös kielikysymyksenä: ruotsinkielinen arkkitehtikunta ja liikemieseliitti hyökkäsi suomenkielistä elinkeinoelämää vastaan aikana, jolloin kielikysymys oli kuumimmillaan.<ref name="am">{{Lehtiviite | Tekijä = Antti Manninen| Otsikko = Helsinki taisteli pilvenpiirtäjistä| Sivut = A12| Julkaisu =Helsingin Sanomat| Ajankohta =4.4.2011 |Sivut =A8}}</ref>
 
Yrjönkadulla sijaitseva hotelli on todistanut tärkeitä historiallisia ja kulttuuritapahtumia.
Yrjönkadulla sijaitseva hotelli on todistanut tärkeitä historiallisia tapahtumia. Talvisodan aikana hotellin täyttivät ulkomaiset toimittajat. Vuosina 1941–1944 hotelliin oli majoittunut [[Wehrmacht]].<ref name=KG>Kira Gronow, Nootti Tornista kyyryssä juokseville, Helsingin Sanomat 9.10.2011 sivu A 12</ref> [[valvontakomissio|liittoutuneiden valvontakomission]] neuvostoliittolaisvaltuuskunta oli majoittautunut Torniin vuosina [[1944]]–[[1947]]. Kun neuvostoliittolaiset poistuivat, hotelli oli siivottomassa kunnossa ja kalusteita hajotettu.<ref name=KG/> Hotellia kutsuttiin sodan aikaan vakoilijoiden keskukseksi.{{Lähde|9. lokakuuta 2011}}
 
Vuonna 1937 [[Yrjö Kivimies]] kokosi joukon nuoremman polven suomalaisia älymystön edustajia Tornin kabinettiin keskustelemaan silloin ajankohtaisista aiheista, kuten myytistä suomalaisesta kansanluonteesta, naapuruussuhteista ja erilaisten kansojen yhteiselosta. Keskustelujen pohjalta Kivimies julkaisi samana vuonna kirjan ''Pidot Tornissa'', jossa keskustelijat esiintyivät salanimillä. Keskustelijoihin kuuluivat muun muassa [[Martti Haavio]], [[Olavi Paavolainen]] ja [[Urho Kekkonen]]. Tornin aula oli mannekiininäytösten vakioestradi, jossa uutuudet maailmalta esiteltiin.
 
Hallituksen vastavallankumouksellisena välineenä [[Lapuan liike]]ttä vastaan toiminutta [[Isänmaan ja Lain Puolesta]] -liikettä johti [[Mäntsälän kapina]]n aikaan Tornin huoneesta 310 majuri evp. [[Into Auer]].
 
Yrjönkadulla sijaitseva hotelli on todistanut tärkeitä historiallisia tapahtumia. Talvisodan aikana hotellin täyttivät ulkomaiset toimittajat. Vuosina 1941–1944 hotelliin oli majoittunut [[Wehrmacht]].<ref name=KG>Kira Gronow, Nootti Tornista kyyryssä juokseville, Helsingin Sanomat 9.10.2011 sivu A 12</ref> [[valvontakomissio|liittoutuneiden valvontakomission]] neuvostoliittolaisvaltuuskunta oli majoittautunut Torniin vuosina [[1944]]–[[1947]]. Kun neuvostoliittolaiset poistuivat, hotelli oli siivottomassa kunnossa ja kalusteita hajotettu.<ref name=KG/> Hotellia kutsuttiin sodan aikaan vakoilijoiden keskukseksi.{{Lähde|9. lokakuuta 2011}}
 
Tornin ritarit -nimisen gastronominen veljeskunta perustettiin 1949 välittämään gastronomian perustietoja Torni-lehdessä sekä kirjoissa.<ref>[http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hyv%C3%A4n+ruoan+ja+juoman+yst%C3%A4v%C3%A4t/HS20070920SI2KA03fvx Hyvän ruoan ja juoman ystävät, Helsingin Sanomat]</ref>