Wikipedia

Ero sivun ”Aleksandr Lurija” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Luria.jpg|thumb|Aleksandr Lurija]]
'''Aleksandr Romanovitš Lurija''' ({{K-ru|Александр Романович Лурия}},; s[[16. heinäkuuta]] [[1902]] [[Kazan]], [[Venäjän keisarikunta]] – k[[14. elokuuta]] [[1977]]) oli[[Moskova]], [[neuvostoliittoNeuvostoliitto]]lainen) oli neuvostoliittolainen aivotutkija ja [[Neuropsykologia|neuropsykologi]] sekä tiedemies. Hän oli yksi kolmesta ("troika") merkittävimmästä psykologian kulttuurihistoriallisen koulukunnan ja toiminnan teorian (''activity theory'') sekä [[kulttuurihistoriallinen psykologia|kulttuurihistoriallisen psykologian]] perustajasta yhdessä [[Lev Vygotski]]n ja [[Aleksei Leontjev]]in kanssarinnalla.
 
Lurija syntyi [[Kazan]]issa. Hän opiskeli paikallisessa yliopistossa ja perusti opintoaikanaan Kazanin [[psykoanalyysi|psykoanalyyttisen]] yhdistyksen. Hän sai viran Moskovasta ja tapasi [[Lev Vygotski]]n, jolla oli Lurijaan suuri vaikutus. Tavattuaan [[Lev Vygotski]]n hän esimerkiksi pitkälti hylkäsi [[psykoanalyysi]]npsykoanalyysin, koska Vygotskin mukaan sekä psykoanalyysi että [[behaviorismi]] olivat kaksi vallalla ollutta hyvin epätyydyttävää psykologista teoriasuuntausta, joilla ihmistoimintaa ja psyykkistä toimintaa yritettiin selittää.
 
1930-luvulla Lurija retkeiliteki tutkimusmatkoja [[Keski-AasiassaAasia]]an ja tutkientutki muun muassa havaitsemista, muistia ja ongelmanratkaisua sekä kaksosia. Vuosikymmenen lopulla Lurija siirtyi lääketieteelliseen kouluun (osaksi paetakseen [[Josif Stalin|Stalinin]] vainoja), erikoistui [[afasia]]n tutkimukseen ja keskittyi kielen ja ajattelun välisen yhteyden tutkimiseen. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] alku nosti arvoonsa Lurijan laajat tiedot ja kokemuksen ajattelun alueellakognitiosta. Työskennellessään hallituksen hyväksi Lurija saattoi tutkia lukuisia aivovauriopotilaita, joita etenkin "suuri isänmaallinen sota" tuolloin tuotti.
 
Sodan jälkeen Lurija jatkoi tutkimustyötään. [[Antisemitismi|Antisemitistisen]] leimahduksen vuoksi hänet erotettiin psykologisesta instituutista. Lurija tutki kehitysvammaisia lapsia ja palasi instituuttiin 1950-luvun lopulla työskennellen siellä kuolemaansa saakka.▼
 
▲Sodan jälkeen Lurija jatkoi tutkimustyötään. [[Antisemitismi|Antisemitistisen]]n leimahduksen vuoksivoimistuessa hänet erotettiin psykologisesta instituutista. Lurija tutki kehitysvammaisia lapsia ja palasi instituuttiin 1950-luvun lopulla työskennellenja työskenteli siellä kuolemaansa saakka.
__NOTOC__
== Kirjallisuus ==
 
* Lurija, A. R. (1973). The working brain. New York: Basic Books.
* Luria, A.R. (1976) ''The Working Brain. An Introduction to Neuropsychology.'' Harmondsworth, Penguin
* Lurija, A.R. (1979) ''Psykologia ja psyykkisen toiminnan kehityshistoria.'' (Alkuteos 1975.) Suomennos Klaus Helkama. Helsinki, Kansankulttuuri
* Lurija, A.R. (1986) ''Elettyä ja ajateltua. Tieteellinen omaelämäkerta.'' Käännösliite Psykologia-lehden numeroissa 2–6 vuonna 1986 ja numerossa 1 vuonna 1987.
* Lurija, A.R. (1996) ''Suurmuistaja ja Mies jonka maailma pirstoutui.'' Suomentanut Mika Koivisto. Helsinki, Gaudeamus.
*Lurija, A. R., & Vygotski, L. S. (1992). Teos Ape, primitive man, and child: Essays in the history of behavior (E. Rossiter, Trans.). New York: Harvester Wheatsheaf.
* Vygotski, L. S., & Luria, A. N. (1994). Tool and symbol in the child development. In I. R. Van der Veer & J. Valsinerin (Eds.), The Vygotsky reader (pp. 99–174). Oxford: Blackwell.
Rivi 23 ⟶ 22:
 
== Aiheesta muualla ==
*Marxist Writers[http://www.marxists.org/archive/luria/comments/cole.htm A. R. Luria: Introduction to “The''The Making of Mind”,Mind''] by Michael Cole.
**http://www.marxists.org/archive/luria/comments/cole.htm
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Lurija”