Ero sivun ”Sotatalouden rahoittaminen Suomessa toisen maailmansodan aikana” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p korjattu w |
text |
||
Rivi 2:
'''Sotatalouden rahoittaminen Suomessa toisen maailmansodan aikana''' perustui valtion lainanottoon ja erilaisten verojen korottamiseen. Merkittävimpinä lainanoton muotoina olivat valtion ottamat lainat Suomen pankilta kassavajeen täyttämiseksi (eli ns. [[setelirahoitus]]), lainat ulkomailta ja lainat kotimaisilta rahoituslaitoksilta sekä kansalaisilta, joista osa toteutettiin mm. myymällä valtion [[oblikaatio]]ita tai jopa ns. pakkolainoina. Valtion keskuspankiltaan ottamien lainojen seurauksena kuluttajahintojen kasvu (eli [[inflaatio]]) kiihtyi sotavuosina merkittävästi. Lähes kaikkia jo olemassa olevia veroja kiristettiin ja uusia verotusmuotoja otettiin käyttöön. Merkittävimpänä uutena verotusmuotona jatkosodan aikana otettiin käyttöön [[arvonlisävero]], joka jäikin sitten pysyväksi. <ref>Itsenäisyyden puolustajat s.134: Lauri Haataja jne.</ref> <ref>Jatkosodan historia – Osa 6 ss. 310-311 : Sotatieteen laitos</ref>
==Talvisodan aika==
Talvisodan aikana sotatalouden rahoittaminen perustui kolmeen eri lähteeseen, joista ehdottomasti tärkein oli Suomen valtion [[Suomen pankki|Suomen pankista]] ottamat lainat. Toiseksi valtio otti lainaa sieltä, mistä sitä oli saatavilla ja kolmantena tulivat mukaan ne varat, joita saatiin lahjoituksina eri maista. Kahta viimeistä rahoituskeinoa käytettiin lähinnä ulkomailta tapahtuneiden sotatarvikkeiden hankinnan rahoittamiseen. <ref>Itsenäisyyden puolustajat s.37 ja 134: Lauri Haataja jne.</ref>
Valtion lainanotto Suomen pankista tarkoitti käytännössä sitä, että valtio otti kasvaneiden puolustusmenojensa rahoittamiseksi lainaa Suomen pankilta, joka taas painoi lisää rahaa menojen kattamiseksi. Kyseessä oli siis tyypillinen [[setelirahoitus]], joka johti nopeasti [[inflaatio]]n kasvuun, joka ei kuitenkaan vielä talvisodan aikana johtanut merkittäviin ongelmiin. Vallitsevissa oloissa ei käytettävissä ollut muita rahapoliittisia keinoja sotatalouden rahoittamiseksi. Suomen valtio rahoitti sodankäyntiään myös muulla, kotimaisella lainanotolla. Suomen pankista ja yksityisiltä markkkinoilta otetuilla lainoilla kerättiin vuonna 1939 noin 800 miljoonaa markkaa ja seuraavana vuonna peräti 4 miljardia markkaa. Vuoden 1940 lainanotosta merkittävä osa ei kohdistunut suoraan talvisodan aiheuttamiin kustannuksiin vaan mm. puolustusvalmiuden kohottamiseen ns. välirauhan aikana. <ref>Itsenäisyyden puolustajat s.37 ja 135: Lauri Haataja jne.</ref>
Valtion talouden rahoitusmahdollisuuksia talvisodan aikana kavensi huomattavasti myös ulkomaankaupan lähes täydellinen tyrehtyminen, joka vähensi mm. [[tulli]]maksujen tuottoa. Lisäksi valtion tuloja vähensi puolustusvoimien palvelukseen kutsuttujen henkilöiden [[tulovero]]tuottojen merkittävä aleneminen. <ref>Itsenäisyyden puolustajat: 135: Lauri Haataja jne.</ref>
===Ulkomaiden Suomelle myöntämät lainat===
Suomen valtio pyrki saamaan talvisodan aikana mahdollisimman suuren määrän lainaa ulkovaltojen hallituksilta. Merkittävin Suomen valtion saama laina oli Ruotsin valtiolta saama 200 miljoonan kruunun laina, joka myönnettiin Suomelle helmikuussa 1940. Kyseisen lainan määrä markoiksi muunnettuna oli noin 2,3 miljardia silloista Suomen markkaa (=vuoden 2010 euroiksi muutettuna noin 700 miljoonaa euroa). Ruotsin valtion myöntämällä lainalla Suomen valtion oli mahdollista maksaa mm. ne sotatarvike-erät, jotka ruotsalainen Bofors-konserni oli Suomelle myynyt. Osa Ruotsin myöntämästä lainasta myönnettiin ns. dollarimääräisenä, joka tarkoitti sitä, että lainaa oli mahdollista käyttää myös muiden valtioiden myymän sotamateriaalin maksamiseen. Talvisodan päätyttyä osa ns. kolmansista maista tilatuista sotatarvike-eristä kuitenkin peruutettiin siten, että niistä tilattujen sotatarvike-erien osuus laski kolmannekseen suunnitellusta. <ref>Talvisodan historia – Osa 4 s. 267: Sotatieteen laitos</ref><ref>Itsenäisyyden puolustajat s.37: Lauri Haataja jne.</ref>
==Katso myös==
| |||