Ero sivun ”Miehitetty Mars-lento” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Mars-aluksen voimanlähteistä: turha pilkku pois |
|||
Rivi 68:
Mars-lennon kustannuksia lisää sekin, että Mars-lennon valmistelu Maan kiertoradalla tulisi luultavasti vaatimaan useita rakettikuormia, joissa yhdessä voisi olla komentoalus, toisessa jarru- ja kiihdytysrakettiosa, kolmannessa polttoainesäiliöt, neljännessä laskeutumisosa ja niin edelleen.
==
[[Kuva:PIA02405.jpg|thumb|right|250px|[[Mars]]in maisemia [[Mars Pathfinder]]-nimisen miehittämättömän avaruusluotaimen kuvaamana.]]
Nykytekniikalla toimivin ratkaisu Mars-lennon välineeksi näyttää olevan perinteinen kemiallinen [[raketti]].{{kenen mukaan}}
===
Marsiin laskeuduttaessa voidaan hyötyä planeetan kaasukehästä, jossa voidaan käyttää [[laskuvarjo]]ja. Siten jarruraketteja ei tarvita
▲Marsiin laskeuduttaessa voidaan hyötyä planeetan kaasukehästä, jossa voidaan käyttää [[laskuvarjo]]ja. Siten jarruraketteja ei tarvita, kuin vasta loppuvaiheessa. {{lähde}}[[Marsin kaasukehä]]ä voidaan myös käyttää hyväksi kiertoradalle asettuessa ja radanmuutoksissa [[ilmajarrutus|ilmajarrutuksella]], joka lisää aluksen massan{{lähde}} ainakin 1,45-kertaiseksi siitä mitä se olisi perinteisillä tekniikoilla.<ref>Booth, s. 93.</ref>. [[Viking]]-avaruusluotain käytti 2/3 polttoaineestaan asettuessaan Marsin kiertoradalle. Ilmajarrutukseen liittyy kova kiihtyvyys, jos sitä käytetään radalle asettumiseen. Lisäksi se vaatii radansäädössä suurta tarkkuutta. Joillain amerikkalaisten Mars-luotaimilla on kokeiltu ilmajarrutusta luotainten ratojen muutteluun.
===Polttoaineen tuotanto perillä ===▼
Eräs Mars-lentoa tutkivan yksityisen [[Mars Society]]n perustajajäsenistä, [[Robert Zubrin]] on ehdottanut [[Mars Direct]]-ohjelmaa, jossa Marsin kaasukehässä voitaisiin valmistaa esimerkiksi [[metaani]]polttoainetta paluumatkaa varten. Hapetin voisi olla häkää, eli [[hiilimonoksidi]]a. Raketin suihkunopeus ja työntövoima olisivat vähäiset, mutta polttoaineen valmistus Marsissa olisi etu. Tämä alentaisi lennon kustannuksia ehkä kymmenykseen "perinteisistä" suunnitelmista, ja toimeen tultaisiin ehkä yhdellä kantoraketilla<ref>''Mars, myytistä maisemaksi'', s. 176-178.</ref>.
===
1960- ja 1970-luvuilla ajateltiin käyttää Mars-lentoon muun muassa ydinreaktorin kuumennusvaikutukseen perustuvaa rakettia, jossa on ydinkäyttöinen keskusosa ja lisättäviä polttoainesäiliöitä. Toisessa, NASA:n 1968 laatimassa IMIS-suunnitelmassa<ref>[http://www.astronautix.com/craft/imis1968.htm IMIS 1968]</ref> oli neljä ydinrakettiyksikköä ilman irroitettavia polttoainesäiliöitä, ja kartiomainen, kaksivaiheinen laskeutumisosa<ref name="kohti217" />. Ydinraketti [[NERVA]]:n kehittely epäonnistui osin ja siitä luovuttiin kustannusten ja ympäristöriskien takia.
Eräs työntövoima-ajatus oli [[ioniraketti]], joka saa voimansa [[ydinreaktori]]n tuottamasta sähköstä. Ioniraketti sopii paremmin hitaaseen lentoon, koska sen tuottama työntövoima on tyypillisesti pieni. Näin ollen se sopinee paremmin ei-kiireellisiin kuljetuksiin tai luotaimiin.<ref>Arthur C. Clarke: ''Ulos avaruuteen''. Sanoma 1972. s. 161-</ref>.
===
Kehitteillä olevan [[VASIMR]]-rakettimoottoria on esitetty Mars-lennon keston lyhentäjäksi<ref>http://www.dailytech.com/Commercially+Developed+Plasma+Engine+Soon+To+Be+Tested+In+Space/article12612.htm</ref>.
| |||