Ero sivun ”Oikeustoimi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 11:
==Oikeustoimen pätemättömyys==
''Oikeustoimen pätemättömyydellä'' tarkoitetaan tilannetta, jossa tehdyllä oikeustoimella ei ole sisältönsä mukaisia [[oikeusvaikutus|oikeusvaikutuksia]] syntymisessään, sisällyksessään tai muodossaan olevan [[virhe (oikeustiede)|virheen]] vuoksi. Oikeustoimen osapuolille ei siten muodostu [[velvollisuus (oikeustiede)|velvollisuutta]] menetellä oikeustoimen edellyttämällä tavalla. Pätemättömyyden perusteista säädetään oikeustoimilain 3 luvussa. Säännökset pohjautuvat tahdonmuodostuksen virheisiin. Perusteita oikeustoimen pätemättömyydestä ovat törkeä tai lievä pakko (OikTL 28§ ja 29§), kiskominen (OikTL 31§), [[petollinen viettely]] (OikTL 30§), valeasiakirja (OikTL 34§), ilmaisuerehdys (OikTl 32§ 1 mom.), välitysvirhe (OikTL 32§: 2 mom.) juoksevan sitoumuksen ja kuitin joutuminen pois oikealta omistajaltaan (OikTL 35§) sekä kunnianvastainen ja arvoton menettely (OikTL 33§) sekä [[oikeustoimikelpoisuus|oikeustoimikelpoisuuden]] puute.<ref name="Enc">''Encyclopædia iuridica Fennica,'' Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 545–547.</ref>
Pätemättömyyden oikeusvaikutukset tulevat tavallisesti voimaan vain mikäli oikeustoimen osapuoli vetoaa pätemättömyysperusteeseen. Toisaalta esimerkiksi [[alaikäinen|alaikäisen]] tai [[holhous|holhottavan]] oikeustoimikelpoisuuden puute otetaan huomioon viran puolesta mikäli henkilö on tehnyt oikeustoimen, johon hänellä ei ollut kelpoisuutta. Mitättömyydeksi eli itsestään vaikuttavaksi pätemättömyydeksi kutsutaan tilannetta, jossa ei tarvita erityistä toimenpidettä pätemättömyyden voimaan saattamiseksi. Tällöin tuomioistuimen tulee ottaa pätemättömyys huomioon viran puolesta <ref name="Enc" />
| |||