Ero sivun ”Kiviranta (Tornio)” versioiden välillä

13 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
[[Suuri Pohjan sota]] joka oli alkanut 1700 kohtasi pohjoisen Suomen ml. Tornion alueen, kun Ruotsin armeija kärsi 19. helmikuuta 1714 tappion [[Napuen taistelu|Napuella]]. Helmikuussa 1716 venäläiset onnistuivat murtaa [[Kaakamojoki|Kaakamojoella]] ruotsalaisten puolustuksen. Sen jälkeen Tornio ja sen ympäristö oli venäläisten ryöstelyn kohteena, alkoi [[isoviha]]n aika. Useat Kivirannankin tiloista autioituvat tämän seurauksena - Mäen tila tuhoutui [[kasakka|kasakoiden]] polttamana.
 
Suuren Pohjan sodan jälkeinen aika 1720-luvulta lähtien oli taloudellisen toipumisen aikaa. Ruotusotilaiden sotilastorppia perustettiin kaksi kappaletta - yksi Purran pohjoispuolelle ja yksi [[Keropudas (Tornio)|Keroputaan]] eteläpuolelle. Mäen tilasta toisesta puoliskosta muodostettiin kapteenin [[sotilaspuustelli]] eli Lagerholmin tila. Vuosisadan loppuun mennessä oli kylässä kaikkiaan 11 tilaa. Kaikkiaan väkimäärä kylässä oli 1750-luvulla runsaat 100 asukasta. Lohenpyynnissä riidat jatkuivat, mutta lopulta päädyttiin 1765 uuteen sääntöön, jonka mukaan Tornionjoessa oli kahdeksan karsinapatoa, Kivirannan pato niistä yksi. Karsina oli mainittu jo vuoden 1741 luettelossa. Yhteispyynnissä päädyttiin Ruotsin kruunun kanssa vuonna 1791 100-vuotiseen sopimukseen, jonka mukaan kalastusoikeus Tornionjoen kuudella padoilla vuokrattiin kuudella nuottakunnalle, jotka vuorollaan hoitivat mm. Kivirannan [[Lohipato|lohipatoa]]. Kahteen nuottakuntaan kuului Kivirannan taloja.
 
==Venäjän vallan alaiseksi rajakyläksi==
2 505

muokkausta