Ero sivun ”Lauri Sutela” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: et:Lauri Sutela |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 25:
'''Lauri Johannes Sutela''' (vuoteen 1929 ''Schroderus'',<ref name="biografiakeskus">{{Verkkoviite | Osoite=http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/haku/kirjain/s/#frm | Nimeke=Kansallisbiografia. Haun tulokset | Julkaisu=Kansallisbiografia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu=14.4.2008}}</ref> [[11. lokakuuta]] [[1918]] [[Äänekoski]] – [[8. marraskuuta]] [[2011]] [[Helsinki]]) oli [[suomi|suomalainen]] [[kenraali]], joka toimi puolustusvoimain komentajana 1974–1983.
Komentajana Sutela oli presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] luottomies. Hänen komentajakaudellaan
Sutelan maine puolustusvoimilla oli lähes legendaarinen, ainakin hänen eläkkeelle jäätyään. Häntä pidetään yleisesti malliupseerina, jota ”alaiset kunnioittavat mutta vastustajat vihaavat”. Sutela torjui kymmenet Neuvostoliiton painostusyritykset, kuten marsalkka [[Dmitri Ustinov]]in esityksen Suomen ja Neuvostoliiton yhteisistä sotaharjoituksista
Alaisilleen Sutela näytti mallia liikkumalla ja urheilemalla, ja hän huolehti myös ampumakunnostaan. Esikuvaksi hänet on maininnut esimerkiksi puolustusvoimain komentajaksi 2009 noussut kenraali [[Ari Puheloinen]].<ref NAME="hs/2009/7/49"/>
Väitetään, että Puolustusvoimien otettua käyttöön [[prikaatikenraali]]n arvon ja siten kenraalien arvomerkkileijonien lukumäärän noustua yhdellä Sutela olisi sitkeästi kieltäytynyt käyttämästä neljättä leijonaa arvomerkeissään.{{Lähde|9. marraskuuta 2011}}
== Ura ==
Sutela valmistui [[upseeri]]ksi [[Kadettikoulu]]sta lokakuussa 1939 ja joutui parin kuukauden kuluttua [[Talvisota|talvisotaan]]<ref name="hs/7/2009/46"/>. Hän palveli koko sota-ajan rintamajoukoissa<ref name="hs/7/2009/46"/> ja toimi [[Jatkosota|jatkosodassa]] toimi muun muassa komppanianpäällikkönä ja pataljoonankomentajana.
Sotien jälkeen Sutela organisoi tiedustelupäällikkönä [[Suomen sotilastiedustelu]]n, ja sitä pidetään näyttönä ylimpiin tehtäviin, komentajaputkeen, jossa häntä kierrätettiin pääesikunnassa tärkeillä paikoilla.<ref name="hs/7/2009/46"/><ref name=HS1/> Hän valmistui [[yleisesikuntaupseeri]]ksi [[Sotakorkeakoulu]]sta vuonna 1949, ja kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 1966.<ref name="pv_komentajat">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.pvtt.mil.fi/ruotuvaki/?action=komentajat | Nimeke=Puolustusvoimain Komentajat. Kaskeala, Hägglund, Klenberg, Valtanen, Sutela | Julkaisu=Ruotuväki. Puolustusvoimien uutislehti | Julkaisija=Puolustusvoimat | Viitattu=14.4.2008}}</ref>
Sutela toimi päämajamestarina 1966–1968, yleisesikuntapäällikkönä 1968–1971, pääesikunnan päällikkönä 1971–1974 ja [[puolustusvoimain komentaja]]na 1974–1983.<ref name="pv_komentajat">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pvtt.mil.fi/ruotuvaki/?action=komentajat | Nimeke=(Puolustusvoimain komentajat). Kaskeala, Hägglund, Klenberg, Valtanen, Sutela | Julkaisu=Ruotuväki. Puolustusvoimien uutislehti | Julkaisija=Puolustusvoimat | Viitattu=14.4.2008}}</ref>
Sutela ei juuri esiintynyt julkisuudessa, eikä hän kirjoittanut muistelmia. Hänen muistiinpanonsa ovat kuitenkin olleet tutkijoiden käytössä. Taiteesta ja tekniikasta kiinnostuneen Sutelan suunnitelmissa oli alkujaan arkkitehdin ura, mutta sotilasuralle hän päätyi velvollisuudentunnosta. Taiteelliset harrastukset jatkuivat kuitenkin koko eliniän.<ref name=HS1/>
== Lähteet ==
|