Ero sivun ”Talvisodan ilmasotatoimet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Täsmennystä botin avulla: I-15 korvattiin link(e)illä Polikarpov I-15 |
→Tappiot: text |
||
Rivi 99:
Koko talvisodan aikana Neuvostoliitto pommitti suomalaisia tehtaita, kaupunkeja, rautateitä j.n.e. [[Talvisodan pommitukset|Pommitukset]] eivät aina olleet tehokkaita ja lisäksi pommikoneet kärsivät usein raskaita tappioita, talvisodan alussa koneet lähetettiin muodostelmissa tehtäville ilman hävittäjäsuojaa, jolloin ne olivat helppoja maaleja suomalaisille hävittäjälentokoneille. Vasta talvisodan loppupuolella alettiin käyttää hävittäjäsuojaa. Tärkeimpiä kaupunkeja, joita pommitettiin olivat muun muassa [[Viipuri]], [[Turku]] (jossa sijaitsi ainoa jäistä vapaa satama), [[Tampere]] ja [[Helsinki]]. Neuvostohävittäjät olivat suomalaishävittäjiä parempia, kuten pelätyt [[I-16]] ja [[Polikarpov I-15|I-15]]3.
==Neuvostoliiton ilmavoimien tappiot==
Neuvostoliiton ilmavoimat menettivät yhteensä 207 lentokonetta ilmataisteluissa ja 314 ilmatorjunnalle, eli yhteensä 521 lentokonetta. Lisäksi monta konetta menetettiin kuljetuslennoilla uusiin tukikohtiin, teknisistä ongelmista, polttoaineen loppuessa, lentäminen huonossa säässä ja niin edespäin. Arviot tappioista ovat asteittain nousseet ja mukaan lukien tappiot sotatoimista ja onnettomuuksista neuvostoliiton tappiot ovat arvion mukaan noin 1 000 lentokonetta ja noin 1 200-1 300 lentäjää.
==Suomen ilmavoimien lentokaluston määrän kehitys ja tappiot==
[[Kuva:Fiat G50.jpg|thumb|right|250px|Suomen ilmavoimille talvisodan aikana ostettu Fiat G.50 jatkosodan aikana.]]
Talvisodan alkaessa Suomen ilmavoimilla oli käytettävissään mm. 51 hävittäjä-, 18 pommitus-, 56 yhteistoiminta- sekä 178 koulutuskonetta. Taisteluarvoltaan edes tyydyttäviksi oli sodan aikana osoittautunut vain 41 hävittäjää ([[Fokker D.XXI]]-tyyppiset), joista lentokuntoisia sodan alkaessa 31 kpl) ja 18 varsinaista pommituskonetta ([[Bristol Blenheim|BL]], joista lentokuntoisia 16). Taistelutappioista huolimatta lentojoukkojen käytössä ollut kalusto lisääntyi sodan aikana, koska Suomeen saapui ulkomailta uusia lentokoneita. Suomen oma lentokoneteollisuus joutui sodan aikana keskittymään ainoastaan olemassaolevien koneiden korjaustoimintaan, eikä uusia lentokoneita talvisodan aikana valmistunut. Lentokoneiden maahan saapuminen ei käytännössä tarkoittanut valmiita taisteluyksiköitä. Vain osa koneista ehti osallistua sotatoimiin ja mm. lentäjien ja mekaanikkojen koulutus uusiin konetyyppeihin oli vielä pahasti kesken. Sodan päätyttyä (tilanne 15. maaliskuuta 1940) Suomessa oli yhteensä: <ref>Talvisodan historia – Osa 1 s. 184 : Sotatieteen laitos</ref><ref>Talvisodan historia – Osa 4 s. 321 : Sotatieteen laitos</ref>
* 133 hävittäjäkonetta, joista konetyypeittäin lueteltuina oli mm. (suuri määrä koneista korjattavana/huollettavana):
** 25 kpl Fokker D.XXI - tyyppisiä
** 33 kpl [[Fiat G.50]]
** 30 kpl [[Morane-Saulnier M.S.406]]
** 30 kpl [[Gloster Gladiator]]
** 8 kpl [[Hawker Hurricane]]
** 8 kpl [[Brewster F2A]]
*32 Pommituskonetta, jotka olivat yhtä lukuunottamatta kaikki [[Bristol Blenheim]] – tyyppisiä.
*66 Tiedustelu- ja yhteistoimintakoneita, jotka olivat useita eri tyyppejä.
Ilmavoimien lentokoneiden kokonaismäärä talvisodan päättyessä oli 231 (pl. harjoitus- ja koulukoneet), joista peräti 62 kpl oli sotatoimiin kelpaamattomia tai jopa poistokuntoisia. Välirauhan aikana jälkimmäisistä osa siirrettiin koulutuskäyttöön tai todellakin poistettiin käytöstä. Talvisodan aikana suomalaiset menettivät 62 lentokonetta, joista (tappioluvuissa mukana myös ruotsalaisten vapaaehtoisten pohjois-Suomessa menettämät koneet): <ref>Jatkosodan historia – Osa 1 s. 96 ja 162 : Sotatieteen laitos</ref>
* 11 kpl oli Fokker D.XXI -tyyppisiä
* 17 kpl Gloster Gladiator - tyyppisiä
* 7 kpl Fokker C.X - tyyppisiä
* 5 kpl Blackburn Ripon - tyyppisiä
* 12 kpl Bristol Blenheim - tyyppisiä.
Lentävän henkilökunnan tappiot olivat yhteensä 41 upseeria, 33 aliupseeria ja 1 mihistön jäsen eli yhteensä 75 miestä kaatuneina tai kadonneina. Lisäksi haavoittui tai vammautui yhteensä 26 miestä. <ref>Talvisodan historia – Osa 4 s. 96: Sotatieteen laitos</ref>
==Viitteet==
| |||