Ero sivun ”Nitroglyseriini (räjähde)” versioiden välillä

omituiset sulkeet pois
p (r2.6.5) (Botti lisäsi: kk:Нитроглицерин)
(omituiset sulkeet pois)
Nitroglyserolin keksi kemisti nimeltä [[Ascanio Sobrero]] vuonna 1847 Torinon yliopistolla ja se on edelleen tehokkaimpia tunnettuja räjähteitä. Nitroglyseroli on esimerkiksi tehokkaampi kuin trinitrotolueeni ([[TNT]]) ja hyvin lähellä pentaerytritolitetranitraattia ([[PETN]]).
 
[[Räjähdysaine]]ena sitä käytetään (mm. piimaahan imeytettynä [[dynamiitti|dynamiittina]]) ja esimerkiksi dinitrotolueeniin sekoitettuna. Nitroglyserolia käytetään myös sydänlääkkeenä (nitrolääkkeet, [[nitroglyseriini]]). [[Kordiitti]], eli "savuton ruuti" joka on tuliaseissa käytetty ajoaine, sisältää yleensä nitroglyserolia nitroselluloosaan ja stabilointiaineisiin sekoitettuna. Aineen aikaisempi triviaalinimi on nitroglyseriini. Nitroglyserolilla on useampi detonaationopeus ja tästä syystä pieni määrä voi räjähtää hitaammalla nopeudella jos sitä isketään varovasti esimerkiksi vasaralla. Nitroglyserolin maksimi [[detonaatio|detonaationopeus]] on noin 7700 m/s.
 
Nitroglyseroli räjähtää melko herkästi iskusta. Suodatinpaperiin imeytettynä se räjähtää jos kahden kilogramman paino tiputetaan sen päälle 8-10 senttimetrin korkeudesta (Bureau of Mines -tyyppinen vasaratesti). Myös lämpötilan äkillinen nousu aiheuttaa räjähdyksen. Nitroglyserolimolekyyli sisältää riittävästi [[happi|happea]] polttamaan itse itsensä täydellisesti [[vesi|vedeksi]], [[typpi|typeksi]] ja [[hiilidioksidi]]ksi. Itse asiassa sen happitasapaino on hieman positiivinen ja sitä voidaan tästä syystä hyvin käyttää seoksissa hieman vähemmän happea sisältävien räjähteiden kanssa.
8 467

muokkausta