Ero sivun ”Nara-kausi” versioiden välillä

Ennen [[Taihō-säädökset|Taihō-säädösten]] (大宝律令, ''Taihō-ritsuryō'') ottamista käyttöön Japanin pääkaupunkia siirrettiin aina keisarin kuoleman jälkeen, sillä paikan, jossa kuolema oli tapahtunut, uskottiin saastuneen. Uudistukset ja hallinnon byrokratisoituminen johtivat pysyvän keisarillisen pääkaupungin perustamiseen [[Heijōn palatsi|Heijō-kyō]]hon (平城京) eli [[Nara]]an vuonna [[710]]. Kaupungista tuli Japanin ensimmäinen aidosti urbaani keskus, ja sen väkiluku ylsi pian 200 000:een, mikä oli lähes 4 % valtion vääkiluvustaväkiluvusta. Noin 10 000 henkeä työskenteli valtion viroissa.

Talous ja hallinto kehittyivät Nara-kaudella suuresti. Nara yhdistettiin provinssien pääkaupunkeihin teillä, ja veroja kerättiin tehokkaammin ja säännöllisemmin. Maassa painettiin kolikoita. Naran alueen ulkopuolella taloudellinen toiminta oli kutenkin vähäistä, ja provinsseissa vanha prinssi [[Shōtoku]]n maareformijärjestelmä alkoi taantua. [[700-luku|700-luvun]] puoliväliin mennessä maahan alkoikin syntyä ''[[shōen]]''-järjestelmä (荘園, maata omistavat tilat), joka oli yksi keskiaikaisen Japanin tärkeimmistä taloudellisista instituutioista. Paikallishallinto tuli vähitellen yhä omavaraisemmaksi vanhan maanjakojärjestelmän hajotessa ja verojen kohotessa. Monet ihmiset joutuivat hylkäämään maansa, ja heistä tuli "aaltoihmisiä", [[rōnin]] (浮浪人 tai 浪人). Jotkut näistä ihmisistä menivät suurille maanomistajille töihin, ja ennen "julkiset" maat kasautuivat ''shōen''ien käsiin.

Sisäinen hallintotaistelu jatkui keisarillisessa hovissa koko Nara-kauden ajan. Keisarillisen perheen jäsenet, johtavat hoviperheet kuten [[Fujiwara]]-klaani ja buddhalaiset papit taistelivat vallasta. Myöhäisellä Nara-kaudella hovin taloudelliset rasitteen kasvoivat, ja hovi alkoi irtisanoa vähemmän välttämättömiä virkailijoitaan. Vuonna [[792]] luovuttiin yleisestä asevalvollisuudesta, ja paikallishallinnon päälliköiden annettiin perustaa yksityismilitioita hoitamaan poliisitehtäviä. Hallinto alkoi hajaantua, ja vallan palauttamiseksi keisariperheelle Japanin pääkaupunki siirrettiin lopulta vuonna [[784]] Nagaokaan ja vuonna [[794]] to Heian-kyōhon 26 kilometriä Narasta pohjoiseen. [[1000-luku|1000-luvun]] loppuun mennessä Heian-kyōn kaupunkia kutsuttiin jo ykeisesti nimellä ''Kyōto'' (京都, pääkaupunki).