Versio 7. marraskuuta 2011 kello 13.12 muokkaa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 721 muokkausta →‎Elämänvaiheet: - pari lisäystä vielä ← Vanhempi muutos		Versio 7. marraskuuta 2011 kello 13.16 muokkaa kumoa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 721 muokkausta Vähän vielä korjailua ja täydennystä. Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Aarno Karimo''' (vuoteen 1906 '''Hasselqvist''', [[29. joulukuuta]] [[1886]] [[Parikkala]] – [[13. maaliskuuta]] [[1952]] [[Helsinki]])<ref name="KB">{{Kansallisbiografia\|nimi=Karimo, Aarno (1886 - 1952)\|tekijä=Mikko Uola\|osa=4\|sivu= 816–817\|ajankohta=11.10.2000\|id=7767}}</ref> oli suomalainen [[kirjailija]], [[taidemaalari]], [[~~runo~~piirtäjä]]~~ilija ja~~, [[~~majuri~~runoilija]] ja upseeri. Hän oli kiihkeän [[kansallismielisyys\|kansallismielinen]] ja aatteellisesti korkealentoinen. Karimon tunnetuin teos lienee eeppinen ja kansallismielistä mystiikkaa sisältävä Suomen historian kuvaus ''[[Kumpujen yöstä]]'', jonka hän sekä kirjoitti että kuvitti. [[Suomen sisällissota\|Suomen sisällissodassa]] hän taisteli valkoisten puolella ja toimi myöhemmin ahkerasti [[suojeluskunta]]järjestössä. ==Elämänvaiheet== Rivi 10: Sisällissodan alettua Karimo sai helmikuussa 1918 [[tykkimies\|tykkimiehen]] koulutuksen ja oli erään venäläisiltä vallatun tykin päällikkönä torjumassa punaisten hyökkäystä [[Antrea]]an. Hän oli myös Karjalan divisioonan tykistön vt. päällikkönä. Sisällissota muodostui Karimon elämässä tärkeäksi murrosvaiheeksi ja hän teki myöhemmin paljon valkoisen armeijan sankarillisuutta ylistäneitä kirjoja, kuvituksia ja maalauksia. Vuonna 1928 julkaistun itse kirjoittamansa ja kuvittamansa teoksen ''Valkoinen armeija'' Karimo sanoi luonnostelleensa jo sodan aikana rintamalla.<ref name="KB" /> Sodan jälkeen Karimo jätti ~~joksikin aikaa~~ lehtimaailman ja toimi ensin armeijassa sekä 1919–1925 [[Viipurin suojeluskuntapiiri]]n päällikkönä. Työnsä ohella hän avusti myös [[Heimosodat\|heimosotia]]. Hänet kuitenkin kutsuttiin luomaan suojeluskuntajärjestölle omaa lehteä; vuoden 1926 alussa aloitti ilmestymisensä [[Hakkapeliitta (lehti)\|Hakkapeliitta]], jonka päätoimittajana Karimo toimi seuraavaan vuoteen. Lehti oli täydellisesti hänen luomuksensa ja hän myös piirsi sen kaikki kansikuvat päätoimittajakautenaan.<ref name="KB" /> Toimittuaan lyhyen aikaa yleisesikunnan osastopäällikkönä karimo jättäytyi 1927 vapaaksi taiteilijaksi ja kirjailijaksi. Hän maalasi muotokuvia ja [[Hancock (Michigan)\|Hancockissa]] [[Michigan]]issa sijaitsevaan Suomi-opistoon kookkaan [[Delaware]]-aiheisen taulun sekä veisti Karjalan kannakselle suuren [[lahjoitusmaa]]talonpoikien muistomerkin.<ref name="KB" /> Sota-aikana Karimo piirsi runsaasti propagandajulisteita ja muita painotuotteita ja suunnitteli [[Talvisodan muistomitali]]n. Hänen sotilasarvonsa oli vuodesta 1940 [[majuri]]. Karimo oli 1941–1942 päämajan kunniamerkkitoimiston päällikkö ja osallistui muun muassa [[Mannerheim-risti]]n suunnitteluun. Sodan jälkeen Karimo keskittyi [[Kalevala]]n kuvitukseen, joka kuitenkin jäi kesken hänen kuollessaan vuonna 1952. Työn saattoi päätökseen [[Hugo Otava]], ja 2 500 kuvaa sisältänyt Kuva-Kalevala ilmestyi 1953.<ref name="KB" /> ==Pääteokset==

Ero sivun ”Aarno Karimo” versioiden välillä