Versio 4. marraskuuta 2011 kello 02.36 muokkaa Iivarius (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, palauttajat 18 109 muokkausta Kumottu muokkaus 10879478, jonka teki 77.86.207.25 (keskustelu) ← Vanhempi muutos		Versio 4. marraskuuta 2011 kello 04.58 muokkaa kumoa Otrfan (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 120 616 muokkausta Kumottu muokkaus 10879630, jonka teki Iivarius (keskustelu) - näitä lähteettömiä muisteluita on poisteltu porukalla jo vuosia Uudempi muutos →
Rivi 42: ''Kukko'' -veturi oli tosin ominaisuuksiltaan raju: kokemattoman kuljettajan käsissä se liiankin helposti rikkoi puskimia tai katkoi kytkentöjä; veturiin olikin syystä asennettu ruuviohjauksella toimiva [[tehonsäätölaite]]. Kuljettajat sanoivat, että vipuohjauksella olisivat kiskot hajonneet alta - niin valtava veturin voima oli. Veturinkuljettaja Vilho Suomi muisteli erästä tapausta Jätkäsaaressa: tuliterä dieselveturi ei saanut millään raskasta hiilijunaa liikkeelle - ja lasti piti saada tiukalla aikataululla Pasilaan jossa linjaveturi jo odotti; hän ehdotti hakevansa Pasilasta varaveturin. Kun kyseinen veturi eli Vr3 '''756''' tuli paikalle, nuorempi kuljettajapolvi käski viedä sen pois koska heidän mielestään se hajoaisi jo pelästyksestä joutuessaan noin raskaan junan eteen; Vilho Suomi vastasi ostavansa viinapullon joka miehelle niin kaukana kuin hänen äänensä kantoi ellei juna lähtisi niin kuin ei painaisi mitään. Koe tehtiin - ja nuoret miehet menivät sanattomiksi, kun dieselveturin lähes hajottanut raskas hiilijuna lähti ikivanhan höyryveturin perässä sen näköisesti ettei painanut mitään! Kokenut höyryveturinkuljettaja tiesi hyvin, mikä veturi jaksaa - ja mikä ei. Linja-ajossa ''Kukko''-veturi alkoi nopeutta lisättäessä liiankin helposti keikkua pituussuunnassa, koska siinä ei ollut telipyöriä vaan ainoastaan viisi vetopyöräparia. Myös hiili- ja vesitilojen ratapihatyötä varten suunniteltu rajallisuus aiheutti ongelmia erityisesti siirtoajoissa.

Ero sivun ”Vr3” versioiden välillä