Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
armenialainen, heprealainen ja georgialainen kirjaimisto; kapiteelikirjaimet
Rivi 1:
[[File:A (capital and small).png|thumb|150px|Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa.]]
 
'''Aakkoslaji''' on yläkäsite, joka kuvaa moniineräiden [[äännekirjoitus]]järjestelmiin vakiintunuttajärjestelmien tapaa jakaa [[Kirjain|kirjaimet]] ''suuraakkosiin'' (''versaalit'' eli ''majuskelit'', arkikielessä usein ''isot kirjaimet'') ja ''pienaakkosiin'' (''gemenat'' eli ''minuskelit'', arkikielessä usein ''pienet kirjaimet''). Näistä kahdesta aakkoslajista voidaan erottaa toisiinsa kytkeytyviä kirjainpareja, joiden kumpikin jäsen edustaa samaa äännettä mutta erilaisissa tilanteissa. Niinpä esimerkiksi suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ymmärretään yleensä saman kirjaimen vaihtoehtoisiksi muodoiksi.
 
{|align=center
Rivi 9:
|}
 
Jako suur- ja pienaakkosiin on tapana tehdä useimmissa [[Latinalainen kirjaimisto|latinalaista]], [[Kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaista]] tai, [[Kyrillinen kirjaimisto|kyrillistä]] tai [[Armenialainen kirjaimisto|armenialaista]] kirjaimistoa käyttävissä kielissä. Sen sijaan esimerkiksi [[Arabialainen kirjaimisto|arabialaisessa]], kirjaimistossa[[Heprealainen kirjaimisto|heprealaisessa]] ja [[Georgialainen kirjaimisto|georgialaisessa]] kirjaimistossa ei ole erikseen suur- ja pienaakkosia.
 
== Kirjainten koko ja muoto ==
 
Aakkoslajien suomenkieliset nimet viittaavat kirjainten kokoeroon, joka esimerkiksi latinalaisten kirjainten [[O|O/o]] ja [[S|S/s]] kohdalla onkin aivan olennainen piirre. Usein kokoeroa merkittävämpi on kuitenkin muotoero, kuten kirjaimissa [[A|A/a]] ja [[G|G/g]], joissa pienaakkonen näyttää aivan erilaiselta kuin vastaava suuraakkonen. Toisinaan pienaakkonen voi (osin ehkä [[KirjasintyyppiFontti|kirjasintyypistäfontista]] riippuen) näyttää kookkaammaltakin kuin vastaava suuraakkonen, kuten [[Islannin kieli|islantilaisessa]] kirjaimessa [[Þ|Þ/þ]].
 
Termit ''suuraakkonen'' ja ''pienaakkonen'' ovat peräisin [[Kielenhuolto|kielenhuollosta]]. Arkikielinen puhe isoista ja pienistä kirjaimista on monitulkintaista, koska kirjainten ”isous” tai ”pienuus” voi viitata myös [[fontti|fontin]] kokoon. Siksi erityisesti [[kirjapaino]]alan ammattikielessä suositaan termejä ''versaali'' ja ''gemena''.<ref name="Korpela" />
 
Eräänlainen suur- ja pienaakkosten risteymä ovat [[Kapiteeli (kirjasintyyppi)|kapiteelikirjaimet]], jotka näyttävät pienikokoisilta suuraakkosilta. Aakkoslajiltaan kapiteelit ovat kuitenkin pienaakkosia, joiden muoto vain poikkeaa totutusta,<ref name="Korpela" /> ja varsinaiset suuraakkoset ovat kapiteelityylissäkin tavallisten suuraakkosten kokoisia. Kapiteelia voidaan käyttää tavanomaisen tekstin seassa tyyli- tai korostuskeinona hieman samaan tapaan kuin [[kursivointi]]a tai [[lihavointi]]a.
== Kehitys ja käyttö ==
 
== KehitysAakkoslajien kehitys ja käyttö ==
[[Kuva:Arch.of.Titus-Inscription.jpg|thumb|300px|Antiikin Rooman ''capitalis monumentalis'' -piirtokirjoitusta [[Tituksen riemukaari|Tituksen riemukaaressa]].]]
 
[[Kuva:Arch.of.Titus-Inscription.jpg|thumb|300px|Antiikin Rooman piirtokirjoitusta (''capitalis monumentalis'' -piirtokirjoitusta) [[Tituksen riemukaari|Tituksen riemukaaressa]].]]
Alun perin kirjaimet olivat muodoltaan suuraakkosia, kuten antiikin [[Piirtokirjoitus|piirtokirjoituksissa]]. Käsin kirjoitettaessa kirjaimet muokkautuivat vähitellen sellaisiksi, että ne sopivat juoksevaan kirjoitukseen.<ref name="Korpela" /> Jako aakkoslajeihin tapahtui ensimmäisen kerran 800-luvulla, jolloin kehitettiin [[Karolinginen minuskeli|karolingiset minuskelit]].<ref name="Itkonen" /> Pienaakkosista tuli yleinen ja tavallinen aakkoslaji, mihin viittaa nimi ''gemena'' (vrt. {{k-sv|gemensam}} ’yhteinen, yleinen’), mutta suuraakkosetkin jäivät pienaakkosten rinnalle käytettäviksi samoissa teksteissä erikoistarkoituksiin, kuten sellaisten sanojen alkukirjaimina, joiden haluttiin erottuvan muusta tekstistä.<ref name="Korpela" />
[[Kuva:CarolingianMinuscule.jpg|thumb|300px|Karolingista minuskelia 900-luvun Raamatussa ([[Vulgata]], [[Evankeliumi Luukkaan mukaan|Luuk.]] 1:5–8).]]
 
Alun perin kirjaimet olivat muodoltaan lähinnä suuraakkosia, kuten antiikin [[Piirtokirjoitus|piirtokirjoituksissa]]. Käsin kirjoitettaessa kirjaimet muokkautuivat vähitellen sellaisiksi, että ne sopivat juoksevaan kirjoitukseen.<ref name="Korpela" /> Jako aakkoslajeihin tapahtui ensimmäisen kerran 800-luvulla, jolloin kehitettiin [[Karolinginen minuskeli|karolingiset minuskelit]].<ref name="Itkonen" /> Pienaakkosista tuli yleinen ja tavallinen aakkoslaji, mihin viittaa nimi ''gemena'' (vrt. {{k-sv|gemensam}} ’yhteinen, yleinen’),. mutta suuraakkosetkinSuuraakkoset jäivät kuitenkin pienaakkosten rinnalle käytettäviksi samoissa teksteissä erikoistarkoituksiin, kuten sellaisten sanojen alkukirjaimina, joiden haluttiin erottuvan muusta tekstistä.<ref name="Korpela" />
 
Suuraakkosia käytetään muun muassa
Rivi 28 ⟶ 31:
* [[kirjainlyhenne|kirjainlyhenteissä]] (''HTML'')
* opasteissa ja mainoskylteissä huomioarvon vahvistamiseksi (''TAMPERE'')
* korostuskeinona (esimerkiksi [[lihavointi|lihavoinnin]] korvikkeenasijasta) tavallisen tekstin keskellä
** [[netiketti|netiketissä]] kokonaan versaalilla kirjoitettu teksti vastaa huutamista.
 
Rivi 36 ⟶ 39:
[[Kuva:Mediaevalziffern.svg|thumb|Gemenanumerot mukailevat pienaakkosten mittasuhteita eivätkä siksi pistä erityisesti silmään juoksevan tekstin keskeltä.]]
 
Kirjainten ohella myös [[numero]]t voivat joskus esiintyä gemenamuotoisina, vaikka tavallisesti numerot muodoltaankooltaan ja kooltaanmittasuhteiltaan rinnastuvat pikemmin suuraakkosiin. Toisin kuin pienaakkosille, gemenanumeroille ei yleensä ole [[merkistö]]standardeissa määritetty erillisiä merkkipaikkoja, vaan numeroiden mahdollinen gemenamaisuus on [[fontti|fontin]] ominaisuus.<ref name="Korpela" />
 
==Viitteet==