Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
jäsentelyä: väliotsikko "Isot ja pienet" oli turha ja vähän hämääväkin, kun sitä seurasi erillisenä jaksona "Koko ja muoto"; historialliset taustat koottu jaksoon "Kehitys ja käyttö"
Rivi 19:
== Kehitys ja käyttö ==
 
[[Kuva:Arch.of.Titus-Inscription.jpg|thumb|300px|Antiikin Rooman ''capitalis monumentalis'' -kirjoitustapiirtokirjoitusta [[Tituksen riemukaari|Tituksen riemukaaressa]].]]
 
Alun perin kirjaimet olivat muodoltaan suuraakkosia, kuten voidaan havaita tarkasteltaessaantiikin [[AntiikkiPiirtokirjoitus|antiikinpiirtokirjoituksissa]] piirtokirjoituksia. Käsin kirjoitettaessa kirjaimet muokkautuivat vähitellen sellaisiksi, että ne sopivat juoksevaan kirjoitukseen.<ref name="Korpela" /> Jako aakkoslajeihin tapahtui ensimmäisen kerran 800-luvulla, jolloin kehitettiin [[Karolinginen minuskeli|karolingiset minuskelit]].<ref name="Itkonen" /> Pienaakkosista tuli yleinen ja tavallinen aakkoslaji, mihin viittaa nimi ''gemena'' (vrt. {{k-sv|gemensam}} ’yhteinen, yleinen’), mutta suuraakkosetkin jäivät pienaakkosten rinnalle käytettäviksi samoissa teksteissä erikoistarkoituksiin, kuten sellaisten sanojen alkukirjaimina, joiden haluttiin erottuvan muusta tekstistä.<ref name="Korpela" />
 
Suuraakkosia käytetään muun muassa