Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
typoja
korj.
Rivi 10:
|}
 
Käsitettä '''suuraakkosetSuuraakkosia''' eli '''isotisoja kirjaimetkirjaimia''' kutsutaan [[Typografia|typografiassa]] myös '''versaaleiksi''' tai '''majuskeleiksi'''. Antiikin piirtokirjoituksia tarkastelemalla voi havaita, että versaalit ovat kirjainten alkuperäinen muoto.<ref name="Korpela" /> Suuraakkosten esikuvina olivat ensimmäiseltä vuosisadalta peräisin olevat ''[[capitalis monumentalis]]'' -kirjaimet.<ref name= itk>{{Kirjaviite | Tekijä = Itkonen, Markus | Nimeke = Typografian käsikirja | Vuosi = 2004 | Luku = | Sivu = 21 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = RPS-yhtiöt | Tunniste = ISBN 953-5001-09-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 2.11.2011 | Kieli = }}</ref>
 
'''Pienaakkosia''' eli '''pieniä kirjaimia''' kutsutaan myös '''gemenoiksi''' tai '''minuskeleiksi'''. Gemenat alkoivat muodostua kirjoitettaessa käsin paremmin "juoksevaan" kirjoitukseen sopivia kirjaimia. Versaalia alettiin käyttämään korostuksena otsikoissa, sekä erisnimien ja muiden alkukirjainten yhteydessä. Gemenasta tuli yleinen ja tavallinen aakkoslaji (vertaa {{k-sv|gemensam}} yhteinen, yleinen).<ref name="Korpela" /> Tätä tapaa alettiin käyttämään ensimmäisen kerran 800-luvulla, [[Karolinginen minuskeli|karolingisilla minuskeleilla]] kirjoitettaessa. Näistä kehittyivät pienaakkoset monien muutosten kautta.<ref name= itk />